1001 Albums Summary

Aika rasittavaa huumorimusiikkia, lukion tiedostavat pojat varmaan tykkäsivät

Ihan ok, hyvin soitettu, melkoista sointukikkailua rasittavuuteen asti

Hauskaa urkujatsia, James Taylor Quartet jatkoi aikanaan tyyliä

Aika hauskaa kolketta, kappaleet hieman liian pitkiä..

Alku on hyvä, lopussa alkaa vähän puuduttaa, niin paljon keskitempoisia ja hitaita biisejä

Ihan kivaa välillä helmeilevää poppista

Vauhtia alussa, blues alkaa lopussa olemaan jo liian vallitseva

Aika (ja bändin myöhemmät paremmat levyt) jo haalistanut tätä levyä. Viimeinen kappale hieno.

Tiukkaa ja tarkkaa soitantaa, ihan kiva

Hyvää blues-pohjaista meininkiä, bändi vetää mahtavasti (Half Moon etenkin)

Hyvää blues-pohjaista meininkiä, bändi vetää mahtavasti (Half Moon etenkin)

Aika rasittavaa vonguttelua, Under my thumbissa hyvä sovitus(marimba). Going home kovasti liian pitkä jammailu (yhdessä kohtaa vähän led zeppelinin tapaista meininkiä), Flight 505 alussa Can’t get no satisfactionin kulku

Mahtava levy, ainoat vähän heikommat kappaleet ovat lemon song ja bring it on home. Tietty pienenä kuuntelemani levy, voi vähän nostalgia vaikuttaa :)

Ihan hauska ja monipuolinen levy, bohemian rhapsody jotenkin edelleen olisi ihan pähkähullu ja hieno kappale tehdä. Ehkä Rosalían kappale Berghein on vähän samanlainen :)

Ihan ok, lyriikat varmaan teräviä ja älykköjä (menevät minulla hukkaan, kun harvemmin jaksan sanoja tarkasti kuunnella). Hauskoja melodioita ja hyvää jumputusta välillä.

Aivan energistä meininkiä, prince of the rodeo hyvä esimerkki

Paljon hyviä biisejä ja muutama huonokin. Minusta liian pitkä, ei jaksa keskittyneesti kuunnella kokonaan.

Ihan ok, bowieta ja talking headsia häivähdyksiä

Hyvä levy, tiukkoja riffejä ja hyviä slovareita

Ei oikein iskenyt, ajalleen tunkkaiset soundit ja Bush kuulostaa ajoittain vähän sellaiselta kirkonpenkkisopraanomummolta.

Kauniita klassikkokappaleita selkeän yksinkertaisesti sovitettuna, konstailematonta omalla tavallaan kaunista laulua, erinomaista torkkumusiikkia (hyvällä tavalla)

Ei oikein iskenyt, bändi ei ole vielä soitannollisesti tiukassa kunnossa ja kappaleet eivät miellytä.

Bändi löytänyt soundinsa, hyviä kappaleita hyvin soitettuna, pientä flirttailua americanan suuntaan (varmaan Jenkeissä kiertämisestä saatuja vaikutteita)

Pirteää meininkiä, vähän alkaa loppua kohden puuduttamaan, olisi voinut levyä hieman lyhentää.

Ihan varmaan hyviä soittajia, olisi pitänyt olla paikalla kuulemassa, niin ehkä olisin tälle paremmin syttynyt. Musiikkilaji ei ole itselleni mieluisinta

Yhdistelmä Rollareita, the Strokesia ja Dylania. Toimii yllättävän hyvin, sovituksest ovat yksinkertaisen ilmavia. Hyvä levy.

Olipa melkoinen levy. Laulaja lauloi kauniilla äänellä koko ajan ja täytti tilan niin, ettei mitään olisi mahtunut taustalle. Siellä kuitenkin oli hyviä soittajia, joita ei oikein päässyt kuulemaan. Kappaleet hajanaisia ja sovitukset huonolla tavalla kikkailevia, komppi vaihtuivat turhan tiuhaan sun muuta. Liian paljon informaatiota koko ajan.

Ei ihan nyt iskenyt. Rumpali on vibojen vuoksi matkassa, kappaleet kuulostavat demoilta ja Whiten kitarointikin kuulostaa jotenkin vaivalloiselta. Vähän vaikea ymmärtää, että miksi tämäkin levy on tällä listalla.

Than hauskaa synapoppia akustisen maustein. Sympaattinen klarasoolo Seedy filmsissä

Melkein jätin kuuntelematta, mutta onneksi annoin mahdollisuuden, kuuntelin heti toisen kerran perään. Yksinkertaisen kuuloisia biisejä, kuitenkin kehittyvät hauskasti eteenpäin. Soitossa hyvää meininkiä, ei kuitenkaan liian täyteen tuutattua ja ilmavuus säilyy. Hyvä levy, vaikkeivät melodiat päähän jääkään soimaan.

Ihan ok, aikansa kuuloista. Jossain kitarat helisevät smithsin tapaan.

Ihan ok, hittejä löytyy. Bassolinjat hauskoja, vaihtelevat kovasti ja logiikkaa on vaikea tajuta, mutta silti svengi pysyy.

Mukavan letkeää menoa, rytmikästä vaikka ei aina ole perkussioita mukana. Hyvä levy

Levy paranee loppua kohti, alussa muutama biisi jopa rasittavan toisteista. Ranskalaiset vaikutteet hyviä, alkupuolen daft punk tulee mieleen. Kiva levy.

Hyvin soittaa bändi, jossain vaiheessa kappaleet alkavat kuulostaa toisiltaan. Sanoitukset liian yksipuolisia.

Taas vähän puolueellinen arvio, oli tärkeä kuuntelukokemus pienempänä. Hienoja poppisbiisejä, hitaita kauniita. Loppupuolella vähän tyhjänpäiväisempää, piilotettu kappale lopussa oli ensimmäinen kerta kun sattui minun kuunteluuni.

Aivan hyvä levy, rauhallinen tunnelma ja nothing compares 2 u on hieno

Hieno ja kovin pitkä levytys. En ihan vielä kaikkia ole kuunnellut, mutta on kovaa laatia, kappaleet hienoja, sovitukset erittäin hyviä ja tulkinta aivan erinomaista. Lajissaan aivan huippu.

Taas näitä nuoruuden levyjä. Vaan itselleni tärkein U2:n levy, suurin osa kappaleista mainioita, ainoastaan Tryin’ to throw your arms.. ei jaksa kiinnostaa.

Ihan ok. Ei herätä suuria tunteita

Olipa hauska levy, en tätä ilmestymisaikanansa kuunnellut, mutta hyvä että nyt. Monipuolista meininkiä hyvällä pilkkeellä silmäkulmassa. Ja hitit toimivat yhä hyvin.

Hyvää elektroniikkaa, positiivinen yllätys

Hauska levy, mukavasti rullaavaa poppia

Vähän väsynyttä musiikkia, nykykorvaan kuulostaa tekoälyn tekemältä geneerisyydeltä.

Aluksi aika kamalaa, sitten ehkä korva alkoi tottua. Rytmikkäitä toisteisia elementtejä, myöhemmin !!! (tai monta merkkiä niitä nyt olikaan) kuulosti vähän samantapaiselta.

Hyvää meininkiä, hyviä sovituksia ja svengi toimii. Välillä tenorifonisoolot vähän tylsiä, ei muiden kanssa samaa tasoa.

Ei pystynyt kuuntelemaan kokonaan. Arvosana niistä ekoista kappaleista joita jaksoi kuunnella. En ihan tajua tämänkään levyn tällä listalla olemista.

Hyvä levy, tiukkaa soitantaa ja kappaleet suurimmalta osin sujuvan kuunneltavia, jotkut slovarit vähän ankeita

Mahtava levy

En jaksanut kuin pari ekaa kappaletta kuunnella.

Aika perusbluesrokkia

Ihan ok