Aika rasittavaa huumorimusiikkia, lukion tiedostavat pojat varmaan tykkäsivät
Ihan ok, hyvin soitettu, melkoista sointukikkailua rasittavuuteen asti
Hauskaa urkujatsia, James Taylor Quartet jatkoi aikanaan tyyliä
Aika hauskaa kolketta, kappaleet hieman liian pitkiä..
Alku on hyvä, lopussa alkaa vähän puuduttaa, niin paljon keskitempoisia ja hitaita biisejä
Ihan kivaa välillä helmeilevää poppista
Vauhtia alussa, blues alkaa lopussa olemaan jo liian vallitseva
Aika (ja bändin myöhemmät paremmat levyt) jo haalistanut tätä levyä. Viimeinen kappale hieno.
Tiukkaa ja tarkkaa soitantaa, ihan kiva
Hyvää blues-pohjaista meininkiä, bändi vetää mahtavasti (Half Moon etenkin)
Hyvää blues-pohjaista meininkiä, bändi vetää mahtavasti (Half Moon etenkin)
Aika rasittavaa vonguttelua, Under my thumbissa hyvä sovitus(marimba). Going home kovasti liian pitkä jammailu (yhdessä kohtaa vähän led zeppelinin tapaista meininkiä), Flight 505 alussa Can’t get no satisfactionin kulku
Mahtava levy, ainoat vähän heikommat kappaleet ovat lemon song ja bring it on home. Tietty pienenä kuuntelemani levy, voi vähän nostalgia vaikuttaa :)
Ihan hauska ja monipuolinen levy, bohemian rhapsody jotenkin edelleen olisi ihan pähkähullu ja hieno kappale tehdä. Ehkä Rosalían kappale Berghein on vähän samanlainen :)
Ihan ok, lyriikat varmaan teräviä ja älykköjä (menevät minulla hukkaan, kun harvemmin jaksan sanoja tarkasti kuunnella). Hauskoja melodioita ja hyvää jumputusta välillä.
Aivan energistä meininkiä, prince of the rodeo hyvä esimerkki
Paljon hyviä biisejä ja muutama huonokin. Minusta liian pitkä, ei jaksa keskittyneesti kuunnella kokonaan.
Ihan ok, bowieta ja talking headsia häivähdyksiä
Hyvä levy, tiukkoja riffejä ja hyviä slovareita
Ei oikein iskenyt, ajalleen tunkkaiset soundit ja Bush kuulostaa ajoittain vähän sellaiselta kirkonpenkkisopraanomummolta.
Kauniita klassikkokappaleita selkeän yksinkertaisesti sovitettuna, konstailematonta omalla tavallaan kaunista laulua, erinomaista torkkumusiikkia (hyvällä tavalla)
