Doolittle
Pixies3/5 Ihan kivaa kuunneltavaa.
3/5 Ihan kivaa kuunneltavaa.
4/5 Tää on tuttu levy. Toimii.
2,5/5 Ihan hyvää taustamusaa työpäivään. Just ja just taipuu kolmen tähden puolelle.
3/5 Ymmärrän albumin listalla olemisen ja onhan tää ihan hyvää, mutta omaan makuun kuitenkin hieman liian laahaavaa musiikkia.
Avausraita omaan makuun puuduttavaa tekotaiteellista schaibaa. Muuten oikein kiva limppu.
2,5/5 Tasaista taustamusaa.
3/5 Kaikki biisit alkoivat muistuttaa toisiaan, vaikka mukavaa kuummeltavaa olikin.
3/5 Rehellistä vanhan liiton rock'n rollia. Ehkä jopa kolmen puolen tähden arvoinen lyhyt taltiointi.
4/5 Omaan makuhermoon osuvaa raskaampaa rytkettä. Albumi joslus tullut kuunneltua aiemminkin.
5/5 Pari kappaletta oli huonommat kuin alkuperäiset, mutta muuten mukavan mahtipontista menoa.
4/5 Vähän vanhemman koulukunnan räppiä. Maistuu makialta lämpimällä terassilla auringossa istuen.
4/5 Levyn tempo osui tänään makiasti työpäivän tahtiin. Toimivaa rämpettä.
3/5 Ehkä odotukset liian kovat. Levyllä kuitenkin vain pari hyvää raitaa, loppu aika tasaista tuubaa.
Toimii. 8/10 Eniten kolahti toisen puolen Gates of Eden. Ainoa tuttu kappale oli Mr. Tambourine Man, joka on myös yksi kovimpia raitoja tällä levyllä.
2/5 Ei omaan makuun. En osaa sanoa 100% varmuudella onko tää musiikkia vai pelkkää puhetta, jossa taustalla jotain suhinaa.
3/5 Kuuntelee mielellään, kyllä poika laulaa osaa. Ei kuitenkaan ihan sellainen kiekko, jota tulisi laitettua levylautaselle tämän aktiivisesti.
3/5 Oli oikein miellyttävä yllätys. En osannut odottaa mitään. Tämä jopa karvan parempi kuin eilen kuunneltu Sinatran In The Wee Small Hours.
3,5/5 Alkuun vaikutti oikein kivalta, sitten jostain syystä tylsältä ja loppua kohti taas oikein hyvää. Melkein 4 tähteä.
4/5 On kovaa settiä. Albumia ei oo varmaan koskaan tullu kuunneltua alusta loppuun ennen, vaikka monet hitit tuttuja onkin.
3/5 Hyvää taustamusiikkia, ihan hyvää, muttei herättänyt kauheasti tunteita.
1/5 Huh huh! Olipa kova työ kuunnella läpi. Omat aivot meinas oksentaa ekat kolme biisiä, kun kaikki oli ihan sattumanvaraista. Sitten tuli pari biisiä, joissa sentään joku perinteisempi rakenne. Ei silti riitä nostamaan kahden tähden limpuksi.
3,5/5 Melkein jopa nelosen levy. Jotenkin miellyttävää kuunneltavaa.
4/5 Kovaa kamaa. Muutamia hutiraitoja lukuunottamatta (mm Speed Demon) loistava lätty enkä ihmettele lainkaan, että miksi tätä on myyty niin paljon aikanaan.
6/5 No nyt! Albumi kokonaisuutena kivenkova timantti, josta ei heikkoa kohtaa löydy. "The Unforgiven" on omalla top20 parhaat biisit maailmassa listalla. "Wherever I May Roam" ja "My Friend Of Misery" suosikkeja levyltä. Ja kaikki loputkin.
6/5 Huhhuh! Kaksi täydellisyyttä hipovaa lättyä peräkkäin. Tätä taltiointia on tullut katseltua ysäriltä lähtien tasaisesti ja kuunneltua albumia C-kasetilta, MiniDisciltä, CD:ltä (yhä hyllyssä), MP3:na ja suoratoistopalveluista. Kaikki biisit täyttä rautaa.
3/5 Ihan jees. Hyvää mussiikkia, ei vaan ehkä niin oma juttu.
4/5 En odottanut yhtään mitään, mutta tää oli hyvä levy. Omasta mielestä tässä vähän vanhemman räpin vibaa tuoreella twistillä. Olematta kuitenkaan nykypäivän räppiä, joka ei oikein toimi itselle.
3/5 Ihan hyvää, muttei varsinaisesti herätä sen suurempia tunteita. Pari hyvää biisiä, loput sulaa samaan tiluttelumassaan.
4/5 Tää toimittelee.
3/5 Ei ihan sytytä, mutta hyvää mussiikkiahan tuo oli.
3,5/5 Odotukset taas nollassa, mutta oikein kivaa brittirokkia.
3,5/5 Nollaodotuksiin tää pääsi vähän yllättämään. Mukavaa jammailua.
3/5 Jälleen kerran kivaa taustamusiikkia päivään.
3/5 Ihan kivaa räimettä. Ymmärrän albumin valinnan tälle listalle.
4/5 Just ja just nelosen puolelle. Muutama viiden tähden biisi, mutta aika paljon semmosta kolmosen perushyvää tykitystä.
4/5 Loistava levy, päätyy uudelleenkin kuunteluun.
2/5 Turhan hidastempoista omaan makuun.