Oli hyvä! Jotenki kun mietin rollareita mietin ihan eri aikakautta. Oon sen verran sivistymätön. Ollu hauska jutella äitin kaa näistä levyistä mitä täällä on, se kerto yks päivä semmosta että kun se oli nuori niin Oulussa oli jonkun kauppakeskuksen yläkerrassa farkkuliikkeet ja sinne kun eteni niin alko oikeen pauhaamaan semmonen nuoristolaisten musiikki ja se ilmapiiri oli vahvasti "äiti voin mennä yksin ei sun tarvi tulla" ja rollarit on varmaan ollu just sitä. Tykkäsin, hyvä lätty. Ei mikään mun sielunmaisema kuitenkaan.
renkutings. länkytings. kitara sanoo wägä wägä. mää sanon ei. ei enää. pliis. vapauttakaa minut.
Junassa oivaa ikkunasta kattelun musiikkia. Ei mitään ihmeellistä tunnetta mutta soljuu korvissa, ei vaivaa. Erittäin peukutettavaa. Mutta ei erityisen mieleenpainuvaa ainakaan ekalla kuuntelulla.
Tykkäsin superpaljon! Ihan uusi tuttavuus. Migelin mew-vertaus oli ihan osuva. Musta tää on niinku jos mew ois tehny katamarin soundtrackin. Hyviä glorba-ääniä ja ihanaa outoa maalailua. Jotenki tälleen haluan nähä maailman. Ja kuulla. Tosi tiukka onko 4 vai 5 mutta ehkä oon nyt kuitenki tarkka ja sanon 4. Mutta tuun kuuntelemaan uusiksi. Kaikenkaikkiaan maukas ja raikas. Superhyvää maalausmusiikkia.
jukka poika coldplayn chris martin ovat kuunnelleet tätä mutta minä en. enkä aio jatkossakaan. historiallisesti tärkeä ja youtubevideoita synnyttävää musiikkia mutta not my thingz.
Nyt tulee kuunneltua paljon samanlaisia putkeen! Menee mulla ainaki päässä semmoseksi mössöksi. Aivan passeli, kivoja tiluja. Ei mitään ihmeellistä sanottavaa.
Kuuntelin kahesti kun tuntu että menee vaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sentään menee, ei mitään vastalauseita multa mutta ei kyllä mikään myöskään herättäny erityisesti huomiota. Aivan ok työskentelyn taustamusiikkia mutta nothing to write home about...?
Bängää. Isosti. Huutolaululevy vieläkin. Ollappa 21.
Uskomaton bängeri. Vähän paksua jazzia mulle koska oon poppimakuinen ihminen mutta ihan supersvengaavaa ja miellyttävää.
Tykkäsin! Enemmän mun tyylinen 60-luku tällä kertaa. Ei semmonen että kuuntelisin uusiksi ihan heti mutta oli hymyilyttävää ja hyvän polveilevaa.
Ei mun juttu tääkään. Semmosta ok autotallimusiikkia mutta ei mulla lähteny mihinkään. Kaipasin nopeampaa tai mielenkiintosempia melodioita tms. Aika polkevaa vaan.
Not my thingymabööli. 60-luvun länkytys ei oo mun genre. Mutta silti kuuntelisin ennemmin ku ottasin turpaan.
Superhyvä! Tykkäsin. Pitää lukea historiallisesta kontekstista enemmän. Jotenki superajankohtanen soundi vieläkin ja tiktokhittejä unohtamatta. Mielenkiintosen todella kirjaimelliset ja koruttomat lyriikat.
Onko vähän NOLOA mutta musta tää oli släpperi. Oon helppo. Kuuntelin pari biisiä uusiksi. Ai saatana. Susille minut.
Tytöt sitä tytöt tätä yap yap yap. Ei mun juttu. Mutta ei mahoton.
Ei mun juttu! Kuuntelin junassa ko tein töitä ja toivoin useamman kerran että voisin vaihtaa johonki muuhun lol. Kaikki biisit kuulosti samalta. Vähän honk shoo mutta ei 1/5 koska uskon että pahempaakin on eessä
Nyt oli hyvää mähinää!!! En suosittele syömään samalla. Tuli kiireinen ruokailu. Toimii junassa. Erittäin maukas. Sanosin että niinku oisit olkkarissa kun joku yläkerrassa soittaa kitaraa jonkun levyn päälle mitä se kuuntelee kajareista. Slurpa.
Ei mun juttu. Mutta kyllähän se meni. Muutaman kerran kattoin että joko loppuis eli ei paras mahollinen merkki. Vähän liian boyfriend ASMR experience.
aivan järkyttävä bängeri släpperi. ihan vitun hyvä. aivan superhyviä glorbaääniä ja myös vaan yleisesti mun tyylinen noisemähinä. ymmärrän tekopyhyyden boyfriend asmr-valituksesta eilen. mietin syvästi mun tekoja. mutta tää oli ihan vitun hyvä.
Ihan ok! Aika hidastemponen ja maalaileva mulle. Oisin kuvauksen perusteella kaivannu tanssittavampaa. Tää on semmonen huojuttava minkä päälle koitaa huutaa baarissa. Mutta ihan menevä ja kilistelevä!
HUUDAN KILJUN!!!!!! Ai saakeli kun näin että tää on tän päivän levy olin tälleen
*****************
****** ******
**** ****
**** ***
*** ***
** *** *** **
** ******* ******* ***
** ******* ******* **
** ******* ******* **
** *** *** **
** **
** * * **
** ** ** **
** **** **** **
** ** ** **
** *** *** **
*** **** **** ***
** ****** ****** **
*** *************** ***
**** ****
**** ****
****** ******
*****************
uskon että tää ascii toimii tässä tosi hyvin
mutta vittu mikä BÄNGEREIDEN BÄNGERI sanonpa. kuuntelin kahesti. ja sitte vielä jatkoin s&g kuuntelua koska mikä sen parempaa. bängeri.
onko bridge over troubled water yksi maailman kauneimpia biisejä? ehkä. ainakin mun mielestä. ylipäätään ruukaan tykätä gospel-esque biiseistä oon huomannu. kristinuskon kaksi hyvää puolta on se että ihmisiä ehkä tapetaan vähemmän ja musiikki välillä (smak kalle tilkkutäkki).
nautin tästä täysin rinnoin. isosti. niin kaunis.
Alussa olin että ok kyllähän tää menee mutta sitte kuuntelin tätä kolme tuntia ja olin että haha ei. Ainoa asia mitä kirjotin ylös kuunnellessa oli että Blue you oli City of Stars.
Arvostan ja arvostin sitä miten anteeksipyytämättömän queerit lyriikat oli mutta muuten jätti kyllä kylmäksi. Ois ollu 3 jos ois kestäny tunnin.
Hyvää sadepäivän mähinää ja vieläkin sataa tänäänkin! Kuuntelin pari kertaa ja nyt vielä aamulla uusiksi ja tässä on tavallaan kaikki mitä mulle vois olla mutta sitte jotenki jättää kuitenki kylmäksi. Ehkä vähän puuttuu semmonen lopullinen maaliin asti meno mulle. Hoksaan etten oo ehkä tämmösen hidastemposen angstin tyyppi, pitää rätistä. Mutta angsti silti jees lol verrattuna johonki 60-luvun rokkilänkytykseen.
Kuuntelin tätä ja aattelin että onpa soundtrackimäistä ja ihan varppina soinu the bearissa. Niin olikin! Oon velho. Vittu se on hyvä sarja. Jumalauta. Säännöstellään sitä vikaa tuottaria petrin kaa silleen että katotaan max kaks jaksoa päivässä koska se on niin hyvä. Huoh.
Kaiken kaikkiaan ilahduttava ja svengaava kokonaisuus! Tää kansikuva on musta myös aivan tosi ihana ja symppis.
Anteeksi mitä vittua yhtäkkiä gilmore girlsin tunnari? xd jumpscare!!!!!!!!!!!!
Onko maailman bängerein albumin lopetusbiisi? Ei välttis. Mutta up there. 4/5 hyvä!
Psychedelic soul oli uusi tuttavuus terminä. Ei ollu niin psykedeelistä kun ois voinu musta! Mutta aivan menevä ja passeli. Ei jääny mitään ihmeemmin mieleen mutta ei vaivannu myöskään. Huomaan olevani jotenki tosi toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos näiden kaa monesti!
Oon ollu erittäin keskiaikafani viimesen puoli vuotta ja tää jotenki hiveli sitä. Kansanmusiikki on mulle vähän uusi juttu mutta Kaustisilla söin elämäni parhaan jäätelön pari vuotta sitten. Tykkäsin tästä. Ilosta ja lipuvaa ja hyväntuulista. Kuuntelisin uusiksi.
vähän liian outo mulle, ei oikeen saanu otetta. uskon enkä kyseenalasta merkittävyyttä historiallisesti mutta mulle ei nykyajassa hirveenä aukea. vika biisi oli paras.
"foreplay to me aint shit"
"im only happy when im going up in em"
"go home and wash out your beaver"
oli hyvin nyökyteltävää ja svengaavaa ja mukaansatempaavaa mutta en tiiä, kun viikonlopun marinoitu niin jäi päällimmäiseksi oloksi että kyllä nyt ihan sama missä kulttuurissa ja minä aikana vaan niin kai oisit voinu valita että et oo vitun naisvihanen paska :D ja millaset seuraukset tällä on ollu naisten kohteluun tai ihmisten naiskuvaan tai en tiiä huoh. jotenki raskas olo koko aiheesta.
jos tästä levystä ois joku simlish-versio niin antasin kovat pisteet mutta tää jäi lähinnä mietityttään semmosena surullisena pippelikilpailuna :D
En oo saanu kahteen yöhön oikeen unta (kiitos päikkärit jotka osuu klo 18-22 välille) niin lähimuisti toimii tosi hyvin. Tai ees muisti. Mutta eilen muistan headbopanneeni tätä ja joku jäi soimaan päähänkin. Sitte koitin kuunnella uusiksi heti putkeen ja en jaksanu. Mutta pidin tästä, en mahottomasti mutta ei mikään myöskään silleen mätänny. Thumbn up,
Tosi hyvä! Humoristinen. Hassuja koululyriikoita, mistäköhän ne tulee. Myös uskomaton musikaalibreikki. Torvet jees. Kaikki jees. Mutta ei mitenkään tajunnanräjäyttävä mulle. Hoksaan että ehkä oma kolmosen ja nelosen ero on että kuuntelisinko uusiksi ja en kyllä tätä tuu laittaan varmaan alusta lautaselle.
onkohan "go out fighting" semmonen repliikki mikä lauletaan aina samalla tavalla biiseissä. madeonin finalessa lauletaan täsmäsamalla tavalla ku ripenessissa
vika biisi oli paras, ylipäätään ihan mukiinmenevä ja kivasti kolisteleva levy mutta meni taustamusakategoriaan taas mulle!
Tosi herkullisia sinemaattisia sävellyksiä! Ois ehkä enemmän mun tyylinen jos laulu ois kirkkaampaa ja miksattu vähemmän mössöseksi. Mutta se on kai se pointti. Tykkäsin, kuuntelisin uusiksi. Semmosta katselen bussin ikkunasta ja olen leffassa -musaa. Tää on leffaa bro.
No olihan se hyvä. Vähän kävi se klassinen että kun tietää että tää on kaikkien mielestä 5/5 niin paineitahan se luo itellekki. Mietin jotaki 4,5 ite mutta kuuntelin tätä kyllä useampana päivänä ja kuuntelisin vieläkin. Aivan legendaarinen ja musta Fleetwood Mac on aina ollu ihmeellinen siitä että miten laaja ihmisjoukko rakastaa tiettyjä biisejä.
Ei ollu garbage! Ihan ok passeli. Jäi taustamusiikiksi kun sammutin töissä tulipaloja. Mutta voisin kuunnella uusiksi!
Blääääh ei mun juttu. Oli jotenki ärsyttävä. Ilmeisesti herra Costello on tietoinen n-sanan epäfressiydestä mutta se silti särähti korvaan. Muutenki jotenki rasittavaa renkutusta XD en oo antanu vieläkään yhtään yhen tähden arviota eikä tää nyt oo varmaan eka sellanen vieläkään mutta pitää ruveta tutkimaan sisintä että oonko liian kiltti
Nyt ei jääny kyllä mitään käteen. Jotenki se levyjen vaihtojen sekoilu pisti pakan sekasin. Ei ihmeempää sanottavaa.
Well, I looked at my watch
I looked at my wrist
I punched myself in the face
With my fist
Minä kun tajusin että TÄNÄÄN on perjantai ei eilen t. Saldovapaa ja nyt en oo kuunnellu tän päivän levyä‼️‼️‼️‼️ korjaan äkkiä
Tää oli ilonen ja kiva. Eka jolta kaks levyä meidän journeyllä? Pidin. Illakoin.
Tääki on soinu bearissa. Vittu se on paras tv-sarja ikinä.
En tienny että behind blue eyes a) ei oo limp bizkitin b) on the whon. Olen oppinut.
Oli tosi hyvä! Nukuin 10 h niin annan sen kustannuksella nyt isosti tähtiä. Olin jotenki hyväntuulinen ja inessä.
Oli vaikea löytää mistä kuunnella tää ton kaiken tracklistingsekoilun kaa taas. Mutta löysin ja tykkäsin! Aivan semmosta menevää soljuvaa hyväntuulista ja oivaltavaa musta.
oli tosi hyvä! hyviä tiluja ja hyviä sooloja ja hyviä vihellyksiä. jotenki liikuttava.
Ekat 5 biisiä olin tosi inessä. Hyvin kivaa polveilevaa ja kaunista. 8. biisistä alkaen alko vähän hidastua mulle tempo ja mielenkiinto.
Jäi kesken tää levy kun kuuntelin sillon oikeena päivänä kun tää oli listalla niin nyt koitin ottaa ajatuksen kanssa haltuun. Loppupuoli alko tosi isosti nytkin laahaamaan mulle. Jos ois ollu joku kuuden biisin levy ois ollu 4/5 mutta tää oli nyt liian uninen mulle loppupuolelta.
The boston ragin alku on suoraan niinku joku persona-soundtrackin alku. Erittäin makoisa. Muuten vähän inhosin tätä xd jotenki rasittavaa renkutusta mulle. Oli tuskaisaa. Nyt annan ekan ykkösen ja mietin arvosteluskaalaani tulevaisuudessa.
PLäääääääh en tykänny. Oon nyt tosi itsepintasesti kuunnellu kaikki levyt loppuun mutta tää otti kyllä pari aivosolua mukaansa mennessään. Sad wailing. Tästä sais jonku hyvän parodialevyn jossa soitetaan vain ja ainoastaan otamatonea. Mutta en halua kuunnella sitäkään.
you're getting to be a habit with me oli jotenki tosi söötti. romantillisia ylipäätään. aluksi meinas ärsyttää levy, selkeesti nyt oon jotenki ollu kärttymoodilla ylipäätään näiden kaa!
mutta oli kyllä raskasta taas jaksaa kuunnella koko levy. kaikki biisit kuulosti samalta. aivan harmiton kokonaisuus ja leffaisaa jne ymmärän historiallisesti varsinki merkityksen ja wow-faktorin mutta mulle ei kyllä nyt nappassu.
vittu mikä lätty! wasted time reprise oli etenkin lemppari.
tykkäsin ylipäätään! hyvä koska olin jo huolissaan siitä olinko menettänyt levyistä nauttimisen taidon. en vissiin.
renkutusta. ei. dängdändängdägndäng. jos olisi jemes olisi jees. ei ole. silti ei silleen fyysisesti kivuliasta.
tykkäsin kovasti! hitit oli tutut mutta muuten ei. jotenki uskomattoman modernin kuulosta ja ajatonta vaikka 70-lukua. varmaan jos ois jotenki lapsuudesta tuttu tms niin vois olla tärkeä levy itelle mutta ei kyllä sitä oo. mutta passeli ja hyvä!
Tykkäsin! Ei mitään aivan sairaan mieleenpainuvaa mutta soi nytkin päässä jump. Se on ollu mun elämän kulmakivibiisi jollain tavalla aina samalla tavalla ku muutkin kasaribängerit. Oli menevää ja hauskaa. Suussasulavaa.
take me out to the ball game -ass ass.
jos dido ois tehny katamarin soundtrackin. herkullinen. tanssisin levyn kannesta kanteen aamukolmelta sopivassa diskoteekissä.
