8
8
Helppoa kuunneltavaa. Laulajan mystinen ääni ja erilainen ääni jäi mieleen. Kappaleissa kiva taiteellinen viba.
Nyt oli tuplalevyllisen verran aikamoista kuraa. Hajutonta ja mautonta mikä ei herättänyt minkäänlaisia tuntemuksia, mikä varmaan kuuluukin hajuttoman ja mauttoman tehdäkkin. Albumia kuunnellessa päässäni oli lähinnä kaksi asiaa. Yksi, milloin tämä shaiba loppuu. Kaksi, kahta surkeaa levyä ei voi osua peräkkäisille päiville.
Jerry on kova, jerryllä on vauhtia. Kunnon rokettirollia. 👍🏻
👌🏼
Kyllä tämäkin Metallicaa on. Parempia levyjä odotellessa. 👌🏼
En ole mikään erityisen kova räp/hiphop/r&b kuluttaja mutta tämä oli kelpo kuunneltavaa, huomaa kyllä aikakauden, jolloin tehtiin vielä hyvää hiphoppia.
Ei nyt ihan meikäläisen cup of tea mutta ihan jees. En kuuntelisi uudelleen, ainakaan tätä levyä. Baba O’Riley oli hyvä biisi ja Behind blue eyes.
Levyä kuunnellessa tuli mielikuva, kuin olisi kuunnellut vanhempaa animaatioelokuvan soundtrackia. Kappaleissa oli paljon erilaisia musikaaleista tuttuja elementtejä. Artistilla myös vahva tarinan kerronnallinen ote. Jännä levy.
Valitusvirsiä kuunnellessa. Mulla on sweet spot sellainen melankolinen dark country mikä uppoaa. Vaikka tässä nyt oli samoja vivahteita niin Devandran karismaton ja narisevaa ladon ovea muistuttava nasaali ”pyykkipoika”nenässä honottava ääni kyllä pilasi sen pienenkin mahdollisuuden säväyttää. Buu
Ihan jees aikansa rokkia.
Oldschool rap on edelleen ihan kuunneltavaa kamaa. Levy on kantaaottava ja vieläkin ajankohtainen. Public Enemy myös edelläkävijä, että tekivät yhteiskappaleen bring the noise trash metalli yhtye Antraxin kanssa. 💪🏻
Ei uppoa.
Ehtaa kasaripoppia, muutamassa kappaleessa efektit lähteneet lapasesta ja liian paljon kaikkea.
Kulutin chemical brotherssia jonkin verran siinä parin kympin ikäisenä kun tämän tyylinen konemusa oli kova juttu. Näin uudelleen kuultuna täytyy myöntää, että aika yksipuoleiselta ja saman loopin toistamista kappaleet ovat vaikka löytyyhän sieltä timanttejakin. Kyllä tää edelleen ihan potkii.