My 1001 Albums Journey

458

Albums Rated

2.72

Average Rating

42%

Complete

631 albums remaining

Rating Distribution

Rating Timeline

Taste Profile

1950

Favorite Decade

Funk

Favorite Genre

Other

Top Origin ?

Critic

Rater Style ?

5-Star Albums

1-Star Albums

Breakdown

By Genre

Top Styles

By Decade

By Origin

Albums

You Love More Than Most

Album	You	Global	Diff
I Am a Bird Now Antony and the Johnsons	5	2.84	+2.16
The Boatman's Call Nick Cave & The Bad Seeds	5	3.19	+1.81
Little Earthquakes Tori Amos	5	3.22	+1.78
Sweet Baby James James Taylor	5	3.23	+1.77
In The Wee Small Hours Frank Sinatra	5	3.27	+1.73
Feast of Wire Calexico	5	3.29	+1.71
Nebraska Bruce Springsteen	5	3.32	+1.68
Court And Spark Joni Mitchell	5	3.35	+1.65
Darkness on the Edge of Town Bruce Springsteen	5	3.41	+1.59
Zombie Fela Kuti	5	3.46	+1.54

You Love Less Than Most

Album	You	Global	Diff
Mellon Collie and the Infinite Sadness The Smashing Pumpkins	1	3.68	-2.68
Straight Outta Compton N.W.A.	1	3.5	-2.5
Hail To the Thief Radiohead	1	3.45	-2.45
Amnesiac Radiohead	1	3.42	-2.42
My Beautiful Dark Twisted Fantasy Kanye West	1	3.4	-2.4
Led Zeppelin IV Led Zeppelin	2	4.33	-2.33
The Chronic Dr. Dre	1	3.3	-2.3
The Slim Shady LP Eminem	1	3.27	-2.27
The Stooges The Stooges	1	3.26	-2.26
The Renaissance Q-Tip	1	3.24	-2.24

Artists

Favorites

Artist	Albums	Average
Bruce Springsteen	3	5
Miles Davis	4	4.5
Michael Jackson	3	4.67
Frank Sinatra	3	4.67
Joni Mitchell	2	5
Aretha Franklin	2	5
Marvin Gaye	2	5

Least Favorites

Artist	Albums	Average
The Fall	3	1
Morrissey	3	1
Radiohead	4	1.5
Public Image Ltd.	2	1
Kanye West	2	1
Yes	3	1.67
Cocteau Twins	2	1.5
Big Star	2	1.5
Kings of Leon	2	1.5
Led Zeppelin	4	2

5-Star Albums (33)

View Album Wall

Popular Reviews

Kuuntelin patonkiversion. Positiivinen yllätys, tyyliltään aika kaukana omilla soittolistoillani pyörivästä musasta.

4-Star Albums (71)

Modern Sounds in Country and Western Music

Francis Albert Sinatra & Antonio Carlos Jobim

1-Star Albums (56)

All Ratings (458)

Heti projektin ensimmäiseksi albumiksi valikoitui teini-Geon vakkariluukutuslevy. Satunnaisia Hybrid Theoryn kappaleita on tullut kuunneltua tässä vuosien mittaan, mutta edellisestä läpikuuntelusta oli varmasti 10+ vuotta. En tiedä kuinka paljon menee nostalgian piikkiin ja kuinka paljon Chester Benningtonin kuolema vaikuttaa, mutta jotenkin katkeransuloinen kuuntelukokemus. Kyllä tämä on luettava niihin "tärkeiden nuorisolaisuuslevyjen" joukkoon jotka ainakin just sillä hetkellä muuttivat maailmaa.

Bossa nova on itselleni vieraampi genre, vaikka muutamia klassikkobiisejä osaankin nimetä. Tämä menee kategoriaan "mukavan leppoisa taustamusiikkialbumi", en ehkä saa tästä irti mitään sen erityisempää. Ajattelin kuitenkin jättää tämän mukaan taustamusiikkisoittolistakiertoon. Henk.koht. suosikki: Para Machucar Meu Coração.

Norah Jonesilla on varsin miellyttävä ääni, muttei tämä nyt kokonaisuutena omaan korvaani niin ihmeelliseltä kuulostanut. Alkupään kappaleet jäivät paremmin mieleen, levyn jälkipuolisko puuroutui yhdeksi tasaiseksi biisimatoksi.

Heittämällä ulos mukavuusalueelta. Muutamia tuttuja sampleja, molempiin suuntiin (joo, mulla oli muksuna ABC:n eka levy). Tämä meni taustameluna kun kuvitteli pelaavansa Tony Hawkin skeittipelejä. ps. El Scorcho on hieno biisi.

Miten puoli tuntia ja rapiat päälle kestävä albumi voi tuntua pieneltä ikuisuudelta?

2.5 tähteä pyöristyy vahvan alun vuoksi ylöspäin.

Harvinaisen siedettävä hiphop-lätty. Arvosana ois voinut nousta jopa neljään tähteen jos kestosta olis nipsaistu vähän pois.

Kyllä meikä ennemmin laittaa Guitar Slingersin Hard to Handle -coverin soimaan kuin tämän.

Kevään ensimmäinen lämmin päivä ja levyksi valikoitui letkeää bossa novaa. Lähestulkoon viiden tähden kombo.

1.5 tähteä pyöristyy (säälistä) ylöspäin.

Kasvoin yli tästä jo 15+ vuotta sitten.

Niin 2000-luvun alkua, niin 2000-luvun alkua. Eihän tässä mitään erityistä ole, mutta vie kuitenkin aikamatkalle huolettomiin lukiovuosiin ja aikaan ennen musertavaa depistä.

Tänäänkin on hyvä päivä laittaa Baba O’Riley soimaan ja tanssia ympäri kämppää bassetin kanssa.

Kuuntelin patonkiversion. Positiivinen yllätys, tyyliltään aika kaukana omilla soittolistoillani pyörivästä musasta.

Yhteen pötköön tää on mulle vähän liikaa, satunnaisina tunnelmapaloina 5/5.

Pitkään arvoin yhden ja kahden tähden välillä. Noh, menköön nyt kaksi.

Kokonaisuutena keikahtaa päivästä riippuen kolmesta neljään tähteen, mutta Starlightille täydet viisi tähteä. Rrrrrrrakastan.

Ei kiitos.

Odotukset oli ehkä turhan korkealla, mutta tämä osoittautui pettymykseksi.

Tää olisi parempi levy jos kaiken Roundaboutin ja Heart of the Sunrisen väliin jäävän trimmaisi surutta pois.

3.5

Osaisinpa innostua progetiluttelusta.

Kantta myöten naurettavan teatraalinen ja överijuustoinen. Nimikappaleesta ihan tykkäsin. Ja myönnetään, kyllähän siinä jotain Bruce-kaikuja kuulee. 2.5?

2.5. Vähän turhan pitkä. Toisena päivänä voisi pyöristyä ylöspäinkin.

3.5

En osaa ottaa Neil Hannonia vakavasti. Ehkä siksi jopa vähän tykkään tästä.

Arvoin kahden ja kolmen tähden välillä. Kallistuisi kolmoseen jos olisi hieman lyhyempi.

Hengettömiä covervetoja, 2.5

Ja tätä pidetään yhtenä parhaista livelevyistä? Hm. Ei ainakaan alkuperäisen julkaisun perusteella nouse omilla listoilla kovin korkealle.

2.5

Ei varmasti ollut tälle mikään ihanteellinen kuunteluhetki, mutta silti. Huhhhu mikä työmaa.

Parempi kuin bändin "hitti"coverien perusteella odotin.

Mitenkään miehen kitarointitaitoja väheksymättä, tää ei nyt lähtenyt meikälle ollenkaan.

Levyn nimibiisille henkinen ekstratähti.

2.5

Nimibiisistä en ole koskaan pitänyt, mutta muuten ihan kuunneltava lätty. 2.5⭐

Tää on just sitä Jackass/Tony Hawk -ränttätänttää mitä parikyt vuotta sitten porukalla kuunneltiin. Pitsabiisi oli ihan jees.

Alkuun piti otteessaan funkkiviboineen, mutta lopulta mitta otti meikästä yliotteen ja levyn kuuntelu kääntyi väsytystaistoksi. Hävisin.

2.5 pyöristyi tänään ylöspäin, vaikka edelleenkään en nauti Morrisseyn laulusta.

Pari kovaa biisiä, muutama rasittava vässykkäjollotus. Kokonaisuutena en voi sanoa nauttineeni.

2.5

Tää ois neljän tähden lätty jos Rehab ei rasauttaisi niin pahasti.

Ei mahdu omaan Cave top kolmoseeni, mutta siinä perässä kuitenkin hiihtelee.

2.5, väsähdin tähän loppua kohden.

Arvoin pitkään että mitäs tälle nyt iskisi arvosanaksi. Välistä kuitenkin jopa ihan diggailin. Mutta aika lyhyitä hetkiä olivat ne. Yksi tähti, en varmasti palaa tämän pariin toistamiseen.

2.5

3.5

🙅

Kantrilevyksi yllättävän kuunneltava.

2.5

Positiivinen yllätys. Omalta levylautaseltani ei juurikaan löydy tämänkaltaista musiikkia. Arvoin kolmen ja neljän tähden väliltä, menköön neljä.

2? 3? 2? 3? ...2.

Kuuntelussa alkuperäinen brittijulkaisu. Tiedostan ja tunnustan kitaravirtuoosin lahjakkuuden, haluaisin tykätä, mutta kun ei lähde niin ei lähde. 2.5⭐

3.5

Instrumentaalilevynä tälle olisi ropissut pari tähteä lisää.

2.5, siisti kansi.

2.5

3.5

2.5

3.5

2.5

3.5

2.5

3.5

Rasti seinään, ensimmäinen kantrilevy josta tykkäsin?

3.5

Vahva kolmepuol pyöristyy tällä kertaa alaspäin, koska kyllä The Score nyt vaan kolahtaa kovempaa.

3.5

2.5