Holy hell! Täysin tuntematon artisti mulle mutta tää kyl iski aika lujaa. Tosi kaunista ja nyanssirikasta. Pienillä jutuilla suuri merkitys. Meneviä biisejä olematta yhtään rankkoja tai liian poppiksia. Jatkoon jatkoon jatkoon!

Olis kaivannut ennemmän folkkia folk-rockin sijaan. Ei tää nyt ihan turha ollut, mutta vähän etäinen ehkä!

Loistava!

Veikkaan että tämän albumin sävellysprosessi on alkanut suunnilleen sanoilla: ”hei jätkät nyt pitäs keksii pari TOSI RANKKAA kitarariffii!” Muistan teini-ikäisenä suurkuluttaneeni metallia niin paljon että tällaiselle turtui jo silloin. Tiedän että tää levy on klassikonnatsansa ansainnut, mutta onhan tää jotenkin tosi kesyä rässiä verrattuna moneen muuhun bändiin. Ehkä meen takas luolaani kuuntelee Slayerii ja etsimään jotain mitä vihata enemmän kun tätä. Ihan jees siis. Ps. Mulla taitaa olla tää orkkisvinyyli hyllyssä jonka sain yhden vanhan baarin omistajalta kaljakaapin päältä, jossa se oli säilyttänyt äänilevyjään jotain 15 vuotta

First lady! Queen of Jazz jne. Onhan tää musa tosi väkevää ja sympaattista. Yhdistyy mun päässä aika paljon Nat King Colen tuotantoon ja varmaan siitä syystä kuulostaa niin armottavan jouluisalta. En pidä joulusta joten hetkitellen nostaa karvat pystyyn. Mut siis itse musa on suht jees tunnelmallista Ellan jazzii. Musasta siis antaisin varmaan 3/5... Kiinnostavampaa kun musiikillinen sisältö on oikeastaan se että miksi typistetty kokoelma vuodelta 2007 on listattu tähän listaan??? Täähän on siis levy joka on julkaistu 1958 alunperin viitenä vinyylilevyjä jotka muodostaa yhdessä "Ella sings Greshwin songbookin". Kyseinen EsG songbook taas on osa taas kahdeksanosaista "The Complete Ella Fitzgerald Song Books" -sarjaa jota tehtiin putkeen joku vähän alle kymmenen vuotta. Miks tää on olennaista on se että tää kyseinen julkaisusarja yleensä listataan täkeiden jazz-julkaisujen listalle. Tää tuntuu musta tosi oudolta pintaraapaisulta. Toki ei tällästä 1001 projektia varten kerään voi laittaa kuuntelee julkasuu joka kestää 15 tuntia. Mitenhän tän arvostelis... 2/5

Jos Leonard Cohen olis syntynyt myöhemmin ja kiinnitetty jollekki hipsuhtavalle pienlevylafkalle niin tää olis tulos. Mulla ei oo mitään tätä vastaan, mutta aika taustamusaksi tää jää. Yksikään levyn koukku ei aiheuttaa mitään fiilistä että wau! Sanat myös aika nonsensea, mikä saa mut lyyrikkona kyl aina vähä nihkeännahkeaksi. Kansi on tosi tyylikäs. Siit mä diggailen. 2/5

Boom! Joo tää on näitä ns peruspilareita jonka päälle taiderokki ja alteregopohjainen rokkiteatteri rakentuu. Jos tätä levyy ei olis niin kyllähän koko rakennelma olis killissä ku kapitalistin sielu ja valuis suoraan palavana romuna aurinkoon tai mereen. Hiton siistii on että vaikka osaan joku 6/10 tän levyn biisest about ulkoo, tää silti yllättää ja noi hieman unohtuneetkin biisit on jotenki megaherkullisii ja jotenkin vaan vitu-hyvää-muzaa... Kivaa myös se että tää paranee ja paranee ja paranee loppua kohti

Siis eka olin että hitto miten kova!!! Mut kyl on pakko sanoo että ei nää tupla-albumit vaan oo hyviä. Siis tää kuulostaa vaan siltä että böndi ei osaa karsii. 1/3 levystä ihan tinanttista masennus ja kaahausrokkii.

Voi helvetin suuruudenhullut ei saatana... Kuuskytvitun yhdeksän rakkauslaulua ja melkeen kolme tuntii indiehelvettiä. Tää punkkari menee oksentamaan pienpanimo-olutta roskakatokseen. Ei vaan. Siis onhan tässä variaatiota! Tääl on vähän jazzahtavaakin tavaraa sekä sit tollasta syntikkapoppia ja countrya jne. Mut siis silti aivan älyttömän pitkä kokonaisuus. Ei oo mua varten ei sit todellakaan, vaikka osa teksteistä vaikutti aika hauskoilta. Kokonaisuus on vaan liian puuduttava että tätä jaksais ottaa kunnolla haltuun. 1/5

Kovin on keskinkertaista mun korvaan vaikka usein akustisesta ”flokkipunkista” tykkäänkin. Kai tässä on vähän liian vähän sitä punkkia ja toisaalta folkkia mun makuun. Vähän tällänen kahden markan juttu. Sen mitä taas teksteistä sain selvää niin vaikutti ihan hyvältä. Kansi taas kerran hieno. Kauheen kriittinen mä oon...

Hei täähän ihan jytää! Harva ysärillä tullut rokkilevy on positiivinen. Ei se turhaan ollu grungen valtakautta. Mut tää kyl on aika hyväntuulista ja tällasta glämärihenkinstä psykevetkutusta. Homma toimii ja pituutta koko laikallakin on 40 min joten eri hyvä. Tulee paljon mieleen 2000-luvun alussa vaikuttanut brittibändi the Darkness. Jatkoon. Hyvä nimi bändillä.

Whow! Tää puri mua siihen samaan kohtaan johon CCR:n yksinkertaisuus purasee. Ihan mainiot tekstit ja jotenkin kauttaaltaan mielyttävä kuuntelukokonaisuus. Kuuntelin putkeen kahdesti. Ja hei haloo onhan toi Without you ihan älyttön bängeri! 4/5 menee Kallen sunnuntailevyjen joukkoon.

Siitä on useempi vuosi kun oon kuunnellut tän viimeksi. Hyvä kertaus. Kerrassaan hieno levy. Menee the Smithsin ja Oasiksen väliin mukavasti. Ripaus komiikkaakin on upotettu kaiken vaihtoehtorokkailun ja -poppailun sekaan.

Discofunkulaa!!!! No siis IMO tää on tän bändin paras levy. Jokasella levyllähän näil on joku pari megahittii ja sit täytekamaa. Mut tää on kyl groovy shit jos on disekompin ja torvien lisäks myös aika hyvä jazzin ja jopa progen katku! 4/5

Tää on kyl must Californicationin kanssa RHCP:tä parhaimmillaan. Funkkaavaa ja jotenkin kilahtanutta rokkii olematta samaan aikaan liian hörhöö. Ekoja levyjä mitä opin kuuntelee CD:nä ja lapsena diggailin tästä kovasti. Diggailen edelleen. Pakko oli vanhempana ostaa vinyylinäkin. Ihan muutaman biisin vois karsii — sit tää olis kyl jumalainen. 4/5

Mä en saa otetta tähän. Ei oikeen lähe. Vaatis ehkä jonku toisen mielentilan tai valiumii tai jotain... 2/5

Aivan upea klassikko. Soulin kultaa. 4/5 Ei suurempia perusteluja. Hieno.

Tämähän on aika solid todiste siitä että rummuilla ja kitaralla voi vielä tehdä aika suathanan kiinnostavaa musaa. Täähän on tällänen blues- ja garagerockin helmi, joka ainakin itsellä oli nimenomaan se sisäänheittolevy koko artistin tuotantoon. Kestänyt aikaakin jotenkin paremmin ku se puhkijyrsitty El Camino -hittiputki. Mut siis yksinkertainen on kaunista ja siitä tässä kai pohjimmiltaan on kyse. 4/5

Tää on must PSB:n paras levykokonaisuus. Siinä missä aikasemmilla levyil on megahittejä (its a sin, domino dancing jne), tää keskittyy jotenkin ehkä aikuisempaan ja vakavampaan ilmaisuun. Miten sitä vielä kuvailis, ehkä tää on vähemmän överi. Tykkään kovasti. Ihan siitä 3 ja 4 tähtee välistä. Menköön tällä kertaa neljän puolelle koska koko bändi on hienoo poppii, jolla on iso kulttuurillinen merkitys. 4/5

Tää on must vähän taas näitä välimallin juttuja. Oon aikaisemminkin koittanut kuunnella tätä levyy saamatta selkoo että onks tää lintu vai kala. Moondance-kappale itsessään on kyl jo tietynlainen jazz-klassikko, mutta muu levy on jonkinlaista folk/rock/country/soul -sillisalaattia. Jotenkin uppoo aikalailla tapettiin koko homma. Yksittäisenä kappaleena Moondance on upee, mutta sitä tässä ei kyllä nyt arvioida. 2/5

Jessus miten vihasen näkönen kurppa kannessa! Mut siis hei täähän oli todella raikasta. Kiva kuunnella jotain muutakin kun perus US- ja UK-poprockii. Hyvää psykekurkoiluu ja tribaliajoo. 3/5 tykkäsin!

En oo koskaan pystynyt katsomaan Manaaja -elokuvaa koska pelkään niin perkeleesti kauhuelokuvia. Se lieneekin syy siihen miksi oon tykästynyt tähän levyyn niin paljon. En oo ikinä muodostanut sitä kappale-elokuva -yhteyttä näiden kahden välille. Oon aina käsitellyt tätä vaan tosi mageena biisinä. Rakastan sitä että täs on muutama super hookki teema joka varioi ja joihin palataan. Sielu lepää. 4/5

Upee kansi. Levy kuulostaa loppumattomalta introlta ja jättää mut jatkuvasti odottamaan sitä että ”joku alkaa oikeesti”. Hämmentävä folk/jazz meininki. Hyvii elementtejä mutta jään kaipaamaan jotain vielä enemmän... 2/5

Oo blaze it jah 420! Not a product of da babylon! Product of da man! I and I! Vaikee suhtautuu tähän kauheen vakavasti ku onhan toi nimikkostyge tollanen meemi itsessään. Se mikä tietty yllätti oli että täähän on aika toimivaa reggaee ku vaa pääsee tosta kielletystä hitistä yli. : D Itsessään kivaa vaihteluu tosta perus poprockista. 3/5

Ei paha! Kasarilt kyl löytyy näitä joka genree yhdistelevii hullutuksii, mut tää pysyy ihan kivasti post-punkissa, kuitenkaan olematta tylsä. Toimii. 3/5

Mitä jazziin tulee, on kasari must ollu aika synkkää fuusiohelvetin aikaa. Tämä taas ei sitä oo, vaan flirttailee aika häikäilemättömästi kuuskytluvun NY-soundin kanssa. Siitähän minä tietty diggaan! 4/5

Ohhoh! Tom Waits on kyllä osunut ja uponnut aina! Tää ei oo vielä ohan bone machine -levyn neroa hulluutta mutta lähellä ollaan. Ja tiedän kyllä että monille just tää on se the levy tompalta. 4/5

Nää lyriikat on ihan jäätäviä ja kauheita. Loputonta solvausta ja tappamista. MUTTA en voi sille mitään että funkulasta ja elektrofunkista diggailevalle nää G-funk beatit on kyl herkkuu. 3/5

Yllättävä. Tykkäsin aika paljon. Kraftwerk ja Jarre -vibat paikoitellen. 3/5

Vaikka Wu-Tang Clan onkin ihan lähellä sydäntäni, on nää jäsenten soololevyt jäänyt aikalailla kuuntelematta ehkä jotain RZA:n Liquid Swardsia lukuunottamatta. Tää on kaukana raikkaasta ja on soundiltaan jopa todella tunkkanen — joka oudolla tavalla toimii. Suht minimalistista ja sumusta menoo. Ei mitään ilosta juhlaräppii. Kyl tää keinahtaa positiivisen puolelle meikän osalta, mutta vaatii lisäkuunteluja että osaan päättää kuinka paljon. 3,5/5 Näin tällä kuuntelulla.

Onko olemassa taidepunkkia? On. Fugazi on aina ollut mulle vaikee bändi lehestyy, varsinkin kun on kuunnellut saman sällin Minor Threat bändin suoraviivaisempaa ilmaisua aikaisemmin. Oon alkanut lämpenee tälle pikku hiljaa. Kämppis maksoi joskus vuokran antamalla kaikki näiden vinyylit (paitsi tän) mulle kun sillä ei ollu rahaa 😂 4/5

Dont mess with texas! 4/5

Neil Young on yksi mun vähiten kuunnelluista ”isoista” rokkareista. Tää levy on joskus ollut kirpparilla kädessä mutta jäänyt aina hyllyyn. Ei mulla pahaa sanottavaa tästä oo mutta jotenkin vaatisi omalle kohdalle sen että rakastuis täysillä johonkin muihinkin levyihin kin After the Goldtush:iin ja Harvest:iin 3/5

The Smiths on tosi lähellä mun herttaa ja toki esim Morriseyn Viva Hate on todella upee tuotos myös soolopuolelta. Vaikka itse jäbästä voi olla mieltä niin musa tällä levyllä ei ihan saanut mua kiljumaan riemusta. Hienoja melodioja ja muutamii lyyrisii koukkuja mutta ei kyl tarjonnu mulle kauheesti uutta. 3/5

Väkevä! 4/5

Todella vaarallista ja arvaamatonta rockmusiikkia. <3 Cave 4/5

Klassikko lattarijazzii! Piristää loskapaskan keskellä - tai ketä mä huijaan. Ei ees piristä. Mut levy on helppoo kuunneltavaa ja ihan makee tiputteluu. Ei huono. Jos tulee kirpparilla vastaan sopuhintaan niin kyllähän tähän totuttelee. 3/5

Aikansa Tom Jones! Tyyliltään tää oli tällästä pappajazzin swingiosastoo ja sit ihme vegas cabareeta sieltä viihteellisimmästä nurkasta. Mut noh siis kyl mä tykkäsin kuunnella tän läpi. Tää oli kevyt ja ihan piristävä. Ei tää ehkä kauheen suuri taidenautinto oo, enkä jaksa ihan heti uudelleen kuunnella. 2/5

Odotin tältä vähän enemmän. Ajan hammas on nähdäkseni purassut aikalailla. Isoi hittejä mut jotenki jättää vaisuksi. Lauren hill:in eka soolo taas on muistaakseni aika härkänen tähän verrattuna. 2/5

Hirvittävä kansi. Absoluuttisen kauhee. Musa taas seilaa jossain indien, radioheadin ja REM:in maastossa. Ei valittamista. Suht jees. 3/5

Huikeet vokaalit! Hittiä ei oikeen jaksanut oikeen kuunnella, mutta muut biisit yllätti positiivisesti. Hyvää tekstiä. 3/5

Viddu miten kova! Innervisionissa on viel pari tykinpää bangerii, mut onhan tää samettista soundii! 4/5

Näitä lennon-mccartey -hommia tulee useimmiten verrattua ainoastaan saman bändin muihin tuotoksiin. Ja tätä on tullut tehtyä sillä oon kyllä sitä porukkaa joka ihan aidosti diggailee beatlesii aika paljon. Mitä sitten tulee itse levyyn on rubber soul aivan kulta-aikaa. Mulla menee kausittain se että onko lempparina RS, revolver vai sgt pepper. Kai tää on sellasta musaa johon itse päässään vertaa kaikkea länsimaista musaa. Toisinsanoen yksi niistä levyista jolla oma musamieltymys on kalibroitu määrittämään mikä on hyvää poprock-musaa. Toivottavasti muistatte kuunnella tän MONO-versiona. Jälkeenpäin tehty stereo kuulostaa sviddun oudolta. 5/5

JES! Tää on kyl parhaita levyjä jota vittu tiedän! Ei vaan bossin tuotannosta vaan ylipäätään. Ai saakeli POMO! Eihän tää nyt oo välttämättä suurta ja mullistavaa taidetta mutta mulle tää iskee ku naula päähän. Tää levy on must ehkä jopa kovempi kun yleisesti ylistetty born to run! Jotenki tää on vähän herkempi antamatta yhtään armoo siinä kuinka käsittämätön rock tää on. En kyl tiiä mikä siinä on että New Jerseyn työväenluokan ongelmat seiskytluvun lopulla on niin lähellä mun sydäntä, mut olkoon. Aaaah! Loistava levy. Hyllys älppäri ja kassu ofc. Lempi biisejä Adam raised a cain huikeine kitaroineen, Candys room teinimäisyyksineen ja valtavan iso ja hieno bangeri Prove it all night. Ehkä hienoimpana kuitenkin Racing in the streets! Jos joku miinus pitää kertoo, niin täs on ehkä löysin kansi ikinä suhteessa siihen kuinka hieno levy tää on. 5/5

Aika rajuu musaa… Country ass music! Onhan tässä jotain aika hiekkasta menoo mutta ei tää nyt ihan potkase. Ehkä pysyttelen Cashis ja Hank Williamsissa. 1/5

Hullu viikko! Ihan parhaita levyjä ja yks hirvee sonta. Mitäs tästä nyt sanois. Tää on mun lemppari Tom Waitsin tuotannosta. Yksi kaikkien aikojen lempi levyistä! Hullunkurinen, pelottava ja järjettömän väkevä. Minimalistisuudessaan jotenkin todella raaka ja anteeksiantamaton. Tää voitti kai Grammyn vaihtoehtomusa-genressä julkaisuvuonnaan. Ei toki turhaan. Todella hienosti nyrjähtänyt levy! Sillai just oikeella tavalla pois paikaltaan oleva nivel tjs. 5/5

Luulin pitkään että tän bändin nimi on Supertrap! — johtuen varmasti kannen kaltereista. Odotukset tän levyn kohdalla ei oo korkeet. Oon törmännyt tähän levyyn vinyylikeräilyni alkuajoista asti nimenomaan niissä 1-5€ -laareissa. Tää on tällänen peribrittiläinen poppiproge. Jotenki puuttuu syvyyttä, eikä sit ehkä poppiudessaankaan aivan riitä. Vähän tylsä. Ihan hyvin kaahaillaan wurlizerilla hetkittäin, mikä lämmittää aina sydäntä. Levyn nimikkobiisi oli kaikkein tykein kipale! 2/5

Classic! Jos tää jossain hävii modernille räpille niin se on käyttettyjen samplereiden maksimimuisti. Ei mikään muu. 4/5

Noni vittu huh huh! Kaasu pohjaan ja täysillä seinään tai jotain. Aivan älytön skandinaavirokkipläjäys! Hank Von Helvetehän kuoli viimevuoden lopulla joten muisteleminen on syytä aloittaa viimeistään nyt. Onhan tää törkee levy! Ai että! Taitaa olla koko yhtyeen paras tuotos. Miten täältä generaattorista nyt koko ajan tulee omia suosikkilevyjä? 4/5

EI kyl jotenkin toimi mulle, vaikka pystynkin kuvittelemaan tän johonkin Flown telttalavalle vuonna 2009! En osaa perustella mikä tässä tökkii. Ehken vaa oo valmis viel tälläselle keskinkertaselle dreampop:ille 2/5

Tää ei ollut hassumpi. Kasvoi hienosti loppua kohden. 3/5

Gangstarapin alkujuuri. Aika uhoomista! Eihän tää musiikillisesti niin kauheen ihmeellinen oo vaikka onkin ihan tiukkaa samplaamista. Tässä taas kulttuurihistoriallisesti aika käänteentekevä julkaisu. Kyl mä siis soundistakin diggaan, mutta meininki edellä tätä täytyy kuunnella ja suhteuttaa aikaan jolloin tää tuli. Tosin nää homofobiset, matcholyriikat ei kyl kauheen paljon vanhetessaan parane. 3/5

Niin mega cool levy! Jotenkin tän kanssa on kasvanut ettei osaa oikeen kyseenalaistaa tätä. 4/5

Noni! Jos kuulisin tän levyn tänään ekaa kertaa sais tää luultavasti arvosanaksi 4/5. Näin ei kuitenkaan ole. Tää on the one and only ensinmäinen levy josta mulla on tarkkoja muistoja ja joka starttas mun kohdalla bändien ja levyjen kuuntelemisen syrjäyttäen yksittäiset radio mafian hittipaskat. Tottakai siis maailmassa oli niihin aikoihin muitakin asioita kun musa - kuten vaik legopalikat ja muut nassikalle kiinnostavat jutut, mutta tää on jättänyt jälkensä. Se että tää oli se eka jatkuvalla toistolla cd-soittimessa pyörinyt levy, varsinkin kun tää oli jo tullessaan aika arvostettu, on tavallaan poikinut sen että mun käsitys hyvästä valtavirtarockista on pretty much tää levy. Kun siis saan uuden valtavirtarock-levyn kuunneltavaksi niin ennemmin tai myöhemmin mä varmaan vertaan sitä myös tähän plattaan. Jos mennään sitten itse sisätöön. Voi vittu siis onhan tää tasapainonen hieno levy jossa RHCP onnistuu tiputtamaan pois se ”sekopääfunkkirockbändi”-viitan mitä ne kannatteli tähän asti. Ja siis hei, harvoin sanon näin, mutta tässä levyssä ei oo mun mielestä turhia biisejä. Tää on myös oikeen mittainen. …vai olisko se kuitenkin se nostalgia? 5/5

Ihan vitun mahtavia sanoituksia! Oon oikeestaan aikaisemmin kuunnellut vaan the Kinksin ekaa levyy mutta tää kyllä kutsuu tutustumaan bändiin enemmänkin. Täs on aika paljon tälläst Cläpä- ja Velvet Underground -soundia, mistä kyllä sinäänsä ihan diggailen. Toki se ekan levyn eläimenä paahdettu garagehelvetti on aika ihanaa silti. 3/5

Miehellä mustissa on hetkensä ja nää uran viimeiset levyt on kyllä yksi hieno sellainen hetki. Rick Rubinin siirtyminen tuottajaksi oli käsittääkseni aika iso juttu sillai että kukaan ei uskonut enää että JC vois olla kiinnostava. Mut sit ku kehään laitetaan ihminen joka on aikaisemmin tuottanut beastie boysia, slayeria ja rhcp:ta niin jotain tässä tapahtu, En oo suuri cover-levyjen diggari mutta onhan tää tylyydessään jotenkin hieno. Riisuttu. Ehkä tää on countryksi jotenkin vähemmän countrya niin tätä on helpompi diggailla. Ja sit samalla onhan tää jotenkin niin vitun väsynyt. En oikein osaa sanoo mitä tästä oon mieltä. Tavallaan rakastan tätä ja sit tavallaan tää on aivan paska. 3/5

Traveling Man vitun kova! Todella tiukka bassolinja. Muuten aika perus huttucountrya. 2/5

Mä itseasiassa oon aina tykännyt tästä levystä vaikka tässä on nää siirappiset hetkensä. Mut onhan tää niin smoooooooooooth ettei tolkkuu. Todella kasari olematta sillai ihan liian huonolla tavalla kasari. Et esim jos tää levy olis turboahdettu huonoilla syntikoilla niin tää olis tosi raskas. Okei muutan mieleni: toi Timmy Thomas cover Why cant we live togetherista on niin hirvee että alennan pisteellä. 3/5

Aika löysää paskaa... Ei nyt ainakaan aamulla tuntunut löytyvään mitään tarttumapintaa. Mitäänsanomatonta ja lötköö. 2/5

Dr. John on jäänyt mun kohdalla aina kuuntelematta. Nyt on tämäkin korjattu. Hyvää psykedeliaa ja ihme vaihtoehtobluesii. Tätä varmaan kannattais oikeesti kuunnella sienissä. Pysyy musta loppuun asti kiinnostavana musana jossa on lainattu paljon vanhaa, mutta on samalla myös luotu aika paljon uutta. En oo ehkä niin suuri psykerockdiggari että tää nousis kärkikahinoihin omien levyjen suhteen, mutta kyllä tää neljän pongon arvoinen on. Hieno. Täytyy tutustua artistin muihinkin levyihin. 4/5

Gaaahh… vittu taas tätä brittipaskaa jolla ei koko maailman mittakaavassa oo mitään todellista merkitystä. Saatanan puuduttavaa. Ei lähe yhtään, en saa mitään otetta. Pitäs kuunnella ehkä eri aikana eri paikassa. 1/5

Ei paras Nirvana. Ihan jees kyllä. Ei ehi kirjottaa pitkii sepustuksii. Kassu löytyy hyllyst joten ihan tuttua kauraa 3/5

Kyl mä tästäkin the Kinksista ihan tykkään mutta ei tää ehkä mitään järisyttävän uutta tarjoile. Kelpolevy. 3/5

Tää genre ei oo kyllä mua varten. Varmaan siis klassikko alallaan mut tän kuuntelu ei oo mulle erityisen mielyttävää. 2/5

Uu! Monen kaverini mielestä tää on nimenomaan paras Meirenin levy! Itse olen enemmän Dickinsonin aikakauden kasvatti. Mut onhan tää tiukka NWOBHM-levy! Ei siitä pääse mihinkään. Ai saatana onhan toi viiminen, nimikkobiisi aivan älytöntä kohkausta. 4/5

Mites tätä kuvailis? Kepeää fuusiota? Tälläsessä helsingin takatalven paskamyrskyssä kyl mieluusti asettuu tän levyn tunnelmiin. Yllätyin itseasiassa että tykkään tästä! 4/5

Superhieno! 5/5

Sata kertaa kuunneltu rupee jo vähän tökkii. Paikoitellen hauska. 3/5

No johan on oopperaa hitto vie! Lihamureke on ollu mulle sekä ruokana että musiikkina aika vieras pitkään. Nyt se korjaantuu. Tässä jännästi yhdityy joku rokkiooppera, bruce springsteen ja kapakkasoitto. Täytyy ehkä kuunnella uudestaan. Ensi kuuntelulla keskiverto. 3/5

Tää on mun mielestä varmaan KISSin paras albumikokonaisuus, mutta siitäkin huolimatta pätee sama mikä muiden bändin levyjen kohdalla: hitit on hittejä ja loput on floppeja. Pari tiukkaa tikkausta ja muuten löysä. Onhan KISSissä ja ABBAssa ollut vähän muutakin samaa kuin ulkonäkö, eikö? 3/5

Kyl mä vaan nautin tästä levystä vaikka solisti on yks perse! 😂 Tosi melodista ja melankolista. Kaunista rockmusaa. 4/5

Nautin! Jotenkin hypnoottinen. Lähempänä kolmosta kun nelosta tosin. 3/5

Ei kyl oikein lähde… kauttaaltaan jotenkin löysä olematta erityisen kiinnostava. 2/5

Pirskatti mä kyllä tykkään Rollareista! 4/5

Miten mä en oo kuunnellut tätä kokonaisuutena aikaisemmin! Ihan vitun tight! Superkova wtf?! Sika hyvää ja nyanssirikasta kaahailuu 5/5

Tää ei oo mun lemppari Wailerssi mutta kyl tääkin ihan saa polvet koukistumaan. Aurinkoinen päivä olis maistunut tän soundin kaveriksi paremmin. 3/5

Kritisoin kyllä hieman sitä että tälle listalle nostetaan livelevyjä ja kokoelmia, mutta it is what it is… Asiaan. Onhan tää aika väkevä live. SOTW ehkä huonoin biisi kuten on myös DP:n Machine Head levyllä joka varmaan tästä generaattorista putkahtaa jossain kohtaa. Vittu tekis mieli antaa neljä pistettä ihan ton Highway Starin takii ku on nii poskettoman härkänen veto, mut laitetaan vähä malttii. 3/5

En saa tätä julkaisua skulaamaan mistään mutta biisit on ihan jees ajoo… 2/5

Täähän on ihan naurettavan kovaa ambienttia. Tai siis sikäli kun nyt ambient voi olla ”kovaa”! Nautin. Tosi hyvää ja unista. En osaa nimetä mitä kaipaisin lisää, mutten silti anna täysiä pongoja. 4/5

Tylsähkö 2/5

Aika kasarit soundithan tässä on! Ja kunnon hittibangerii! Melkeen enemmän itse tykkään vanhemmasta tuotannosta. Sit en oikeen osaa olla noista afrokuorohommista oikeen mitään mieltä. Hämmentävää! 3/5

Tosi solid albumikokonaisuus. Bändille ominainen soundi kantaa koko julkaisun läpi. The Hanging Garden on vitun upee styge. Vaatis ehkä jonku kunnon goottivaiheen että rakastuisin Cureen täysillä vielä enemmän. 4/5

Uuujee tykkään kyllä! Hieno kokonaisuus joka antaa tilaa sille mitä on tulossa tämän levyn jälkeen! 3/5

Tää löytyy perintö LP:nä hyllystä mutta aika maltilliselle soitolle on jäänyt. Joskus oon avausraidan soittanut tiskijukkahommissa mut eipä tää nyt muuten oikein iske. 2/5

Yllättäen pidin tästä. Aika vimmasii tekstejä ja voksut toimii mulle kyl. 3/5

Ei aivan iskenyt. Jotenkin löysää

Vanha soul ja rythm and blues kyllä iskee meikäläiseen. Enää ku olis loputun määrä röökii 4/5

Jättää avausraidan jälkeen aika kylmäksi. Vähän tällästä itsestäänselvää kitarakaahausta. Ihan jees. 3/4 mut lähempänä kahta pistettä

Toimi yllättävänkin paljon! Ehkä musta tulee kokeellisen rokin ja noisen ystävä!

Upee! Klassikkobiisejä täynnä oleva eheä kokonaisuus! 4/5

Tää on must Shaftin lisäksi tykeimpii takaa-ajo-levyjä! Alta pois. Kunnon wah wah -pedaalilöa hurjastelua. Jos tempoa olis jollakin kappaleella enemmän niin tää olis viiden pisteen arvoinen, sillä silloin tää soveltuis viel tehokkaammin tiskijukkahommiin. 4/5

Tätä bowien levyy ei oo kauheesti tullu kuunneltuu jos yksittäisii sinkkuja ei lasketa. Kiinnostavalta tuntuu toi Lennonin läsnäolo. En ehkä osaa arvioida tätä vielä tällä kuuntelulla kunnolla. Vaatii siis ehdottomasti lisää tutustumista. Näin alkuun siis positiiviset vibat mutta ei ihan riitä sinne lempparilevyihin — ainakaan vielä. 3/5

Vaikka tiedän et kyseessä on alterego on tätä paikotellen aika raskas kuunnella. Julmaa. Oli kyl hienoo 2018 nähdä Eminem roskildes ku siel oli 200 000 ihmistä mutta kyl vähän häijyy tää tekee. Tykkään enemmän ehkä siitä tän levyn jälkeisestä superstara-aikakaudesta enemmän. 2/5

Tight! Aika vahvasti tää on kopiota isänsä musiikillisesta perinnöstä. Jos joku tän laittais soimaan niin tietäisin kyllä että kyseessä on Kuti, mutta luultavasti veikkaisin Felaa enkä Femiä. Ei omena kauas putoa. Ehkä erona on sit vähän erottelevampi miksaus tjs seisariin verrattuna. Groovyy shittiihän tää on, mutta aika tyypillistä afrofunkulaa! 3/5

Kaiken kaikkiaan kiinnostava bändi. Tämä sieltä levyjen paremmasta päästä. Ei niin hittirikas mikä on varsin ok. 3/5

Vähän puuduttava vaikka paranikin loppua kohti 2/5

Legendaarisen bändin debyytti joka on kyl vaan se kaikista samettisin julkaisu tältä orkesterilta. Uskallan antaa tälle febosen sen takii että oon kuunnellut tän varmaan jotain 4 kertaa vuodessa ainakin viimisen neljän vuoden ajan ilman että tää käy sapettaa. 5/5

Olis täysin idioottia väittää että tässä levyssä olis kyse mistään muusta kuin hyvästä muskiikista. Tämä kun on todettu voidaan mennä asiaan. Täs ei oo tehty mitään väärin mutta jotenkin tää kuuskytluvun meno jossa jokainen soul-artisti coveroi jokaisen soul-hitin on vähän pinnallista. Sitä ehkä samalla häipyy sellainen oroginaalin merkitys. Tavallaan levy on juuri sitä mitä se sanoo olevansa: ”otis redding todellakin sings soul”. Vaikka kaikki on kohdallaan jääkö silti jotain puuttumaan? Okei toi lopun rollariveto on ihan älyttömän vahva! 3/5

Ok ok

Tää on about ainoo levy johon oon Rushin kohdalla oikeesti tutustunut ennalta. Ei tätä turhaan pidetä raskaamman taiderokin klassikkoka. Hienoa on se että instrumenttaali voi olla niin kova korvamato kuin YYZ on 4/5

Klassista blues rockia! Ei valittamista mutta eipä tuo päätä räjäyttänyt. Lost women hyvä ralli 3/5

Nojaa nojaa… on aika faijamusaa kyllä. Olis voinu olla vähä jotenki enemmän proge tai sit mennä enemmän sinne simon&garfunkeliin 2/5

Olin vähän skeptinen sen suhteen että näin uusi LC levy vois olla hyvä mutta hei mitä vittuu. Täähän oli ihan loisvaa synkistelyy ja vähän komiikkaankin! Jatkoon! 4/5

Tuntematon platta mutta aika tiukkaa jopa aika Kinks henkistä garageajeluu! Siis täähän oli ihan munan kova! Miten en oo kuullu tätä aikaisemmin??? I’m not your steppin’ stone on todella väkevä 4/5

Tää bändi ei oo ikinä sytyttänyt mua pahenmin vaikka miellän tän kyllä sillai ”hyväksi bändiksi”. Ei moitittavaa 3/5

Puuduttava

Ei hetättänyt liiaksi tunteita. Ihan ok

Ei tää nyt ollu yhtään niin huono ku kelasin. Poppista poppista!

Olin kauhuissani että ei vittu ihan kauheeta. En edes muistanut kuinka hittipainoitteinen tää on. Aika peruskauraa sinkkujen osalta mun vinyylikeikoilla. Toki samalla siirappista mut jotenki toimii. 3/5

Toimii, ei kuitenkaan yhtä väkevästi kuin ensimmäinen levy. Tuli luulutettua kymmenisen vuotta aikaisemmin enemmän

Uuh! Noni sitä hyvää brittipunkkia. Tai siis tää bändihän on räkärokkista jossa on ska-poljentoa aika tiukasti. Mut tää eka levy on kyl viel aika raakaa ilmaisua. Seuravilla levyillä perkeleesti enemmän sit jamaikaa. Tykkään kyl todella paljon. Jotenki tarpeeks lyhyytä ja selkeetä ja silti on hyvää melodiaa ja kunnon paatosta. Luultavasti yksi eniten muhun vaikuttaneita punk-julkaisuja. Top kybään menee täs kategorias. 5/5

Oon aina tykännyt tästä vaikka ukko on aika sekasin. Hieno melodinen kokonaisuus 4/5

Tuntematon mulle, mut mitä esim noita vierailevii muusikoita kattelee niin aika meritoitunutta porukkaa on! Must ihan mukiin menevää tällasta konevoittosta junnailuu. Ei huono. 3/5

Siis ihan helvetin huono ja helvetin hyvä samaan aikaan! Paskaa ja bangereit! 3/5

En ehkä ihan bonjannut mikä tässä oli niin ihmeellisen tärkeetä. Ei tää nyt huono ollu mut vähä tasanen 2/5

Mainiohko rokkilevy! Brucemaiset tekstit. Menee mulla kyllä jatkoon. 4/5

Hieno muttei lukeudu aivan bowie lemppareitteni kärkeen! 3/5

Ei valittamista mutta aika taustamusaksi jäi!

Poppiprogea taas. Huumehista. Ei ihan mua varten 2/5

Periaatteessa perusteluksi pitäisi riittää se että levy on toiminut inspiksenä Eppujen Akun tehtaalle… mut onhan tää todella simppelii ja hyvää mun mielestä. Ei mitään lisättävää. 4/5

Ohhoh kun on ajan hammas puraissut aika saamarin lujaa! Tosi moni näistä biiseistä on sellasii jotka on saanut aivan järkyttävän määrän toistoja radiossa ja leffoissa joten ne on syöpynyt aivoihin aika pahasti. Ihan hyvä tällännen ysärin rakkaus-voimaantumislevyhän tää varmaan on mut liika on liikaa. 2/5

Queer-punk klassikko! Todella aikaansa edellä. Tosin Oh Bondage! Up Yours! ei kyl ollut alunperin tällä levyllä mukana ollenkaan. Hieno single tosin. Aika menoa ja meininkiähän tää on, mutta jotenkin hyvällä tavalla omalaatuisesti! 4/5

Tää on meikän lemppari the Beatlesilta. Tarpeeks monimuotosta ja tyylikästä. Maniavaihe on selätetty ja ollaan jo bändinä aikuisempia - hippejä, ja vitun kokeilevii siis toki koko levy käytännössä jatkuvaa muutosta. Studiotyöskentely myös aika mintissä koska tää kuulostaa helkkarin hyvältä. 5/5

No joo kai tätä pidetään house-klassikkona, mutta on tää vähän hektinen mulle. Sais olla enemmän daft punkin suuntaan. Red alert on ihan tiukka bängeri kaikkine funkkikikkoineen, mutta muutoin vähän turha. Ostin joskus vinskalla kirpparilta hyllyyn ja taitaapi olla ihan hinnoissa, mut ei tää kyl jatkoon mee 2/5

Meini aika taustamusan puolelle. Ei jäänyt oikeen negatiivista tai positiivista sanottavaa. Vois koittaa myöhemmin joskus uudestaa

Vähä jotenki munaton vaikka moni mun kaveri bändiä diggaileekin

Punkkarina arvostaa kun systeemiä vastaan voi kapinoida tällai lungiuden ja letkeyden keihästä heiluttaen! Jah! 4/5

Uusi tuttavuus. Hyvii kasarihenkisii bassolinjoja! Vaatii uuden kuuntelun mutta tällä erää 3/5

Tykkään kyllä! Ei mee ykkäspaikalle eltonin levyissä mutta kyllä listaukseni kärkipäähän! 4/5

Joplinin parhaimmistoa. Rouheeta bluesrockia ja kansi on mainio!

Tää onkin tullut kirppareilla usein vastaa et kysees on kai ihan jonkinmoinen hittialbumi. Muutama hyvä biisi tosta löytykin mutta ei ollut ehkä mua varten. Vaatisi jotain lisää tai jotain vähemmän. 2/5

Ska aikakauden tuotos. Levy on ylipitkä: jos tää olis tiivistetty tuplan sijaan puoleen olis kysees vitun härkänen platta! 3/5

Soundillisesti tosi lähellä samana vuonna ilmestynyttä Booker T & the MG’sin Green Onionsia. Tää on mulle tuntematon herkku 4/5

Onhan tää hieno levy mutta itse ehkä tykkään muutamasta edellisestä enemmän. Oon kuunnellut tätäkin pitkälti sterona vaikka varmaan monona pääsis paremmin oikeuksiinsa 4/5

Ihan toimiva tapa popularisoida konemusiikkia suurille massoille 3/5

Teininä puhkikuunneltu eikä siksi jaksa enää oikeen säväyttää täysillä. Klassikkojytää kyllä. 3/5

Omia jazzlemppareitani. Tosi smooth tosi smooth, mutta onko liian smoot? 4\5

Toimii meikälle vaikka aika on purassut soundipuolel. Hieno energia tässä on! 4/5

Vitttuuuuu miten kova! 5/5 ainoot laulutkin taitaa olla Beefheartin eikä Zappan suusta

Lajityypilleen uskollinen edustaja. Ei niin ekstaattinen kuin nimi antoi ymmärtää. Paras kyseisen bändin albumi mitä generaattori on antanut! 3/5

Tää ei ollut pöllömpi. Tosin vähän ehkä epätasainen. Tykkäsin biiseistä jossa noi urut oli pinnassa. Tuli sellanen 22pp -fiilis. 3/5

Iha paska! En saanu mitään irti tästä. Huonoo grungee… 1/5

Jotenkin Dylanin levyt aina kiteytyy jonkun tietyn hitin ympärille ja tässä tapauksessa tällä levyllä ei sellaista ns hittiä ole. Levy ei missään nimessä ole huono mutta vaatii muutaman kierroksen soittimessa jotta kattava kuva albumista syntyy. Samaa on käynyt mulla muiden BD levyjen kanssa. Ilmeisesti tää on levy josta sekä fanit että kriitikot tykkää joten lienee parasta kuunnella uudellee. Nyt tälläerää kuitenkin vain kolme tähteä. 3/5

Uujee! Rakastan! Todella hyvii biisejä. Ei ihan täysien pisteiden arvoinen mutta erinomaisen hyvä. 4/5

Tää on vähän tällästä numetal-haparointia. Mun mielestä tätä Seuraava levy Toxicity ansaitsee paikan tällä listalla, tämä taas ei. 2/5

Silloin kun on Bootsy Collins asialla niin laatu on hyvä, mutta tämän kohdalla tuppas kyllä tuleman ihan timangia! 5/5

Hillitöntä vasemman nypläämistä ja kahden käden pikkaamista. Noh mitähän tästä nyt sanois. Must tää on siis kyl ihan positiivisen puolelle menevä vaikka samalla luiskahtaa tiukan seisari-kasari-machoilun puolelle. Ain't talkin' bout love on vitu härkänen. Ei tää neljää pongoo saa millään mutta ehkä nyt kolmosen sitten. 3/5

Onhan tää maaginen! Meikän lemppari PF Animalsin ohella. Skidinä the Wall oli lähellä sydäntä tarinallisuutensa kanssa, mutta nää kaksi ajaa ohi nykyään tiiviimmän pakettinsa ansiosta. Hieno klassikko. Tätä on tullu kuunneltuu varmaan jo neljällä vuosikymmenellä 5/5

Ai saatana viekää mut takas ylä-asteen jälki-istuntoon! Turpaan vetämisen pyhkä taito. Tää levy oli kovaa kamaa kun tän aikoinaan löysin. Ehdottomasti Panteran tiukoin levy - ei heikkoa hetkeä ja kokonaisuus pysyy todella tiukkana. Hyvä metallilevy siis kaiken kaikkiaan. Neljä bongoo tää mun mielestä ansaitsee, sillä on muokannut modernii metallia aikalailla aikanaan. Itse musa ei ehkä purase enää niin lujaa että voisin täydet tälle napauttaa. Mut sanottakoon toki että kyllä mulla tää c-kassu on vielä hyllyssä jos rupee joku oikeen korpeemaan. 4/5

Ei ihan hölmö, mutta kokonaisuus tuppaa ehkä jäämään hieman hitin varjoon. Jos tästä tosissaan alkaisi tykkäämään se vaatisi toistoja, tai ehkä toisen levyn bändiltä, jolla ei oo megahittiä. 2/4

Nina Simone on hieno artisti. Tämä levy on jäänyt multa kokonaisuutena kuuntelematta, kuten aivan liian moni muukin hänen kokopitkistään. Black Is The Colour Of My True Loves Hair on super vahva biisi! Muut jää hieman kevyiksi erityisesti soundiltaan, mutta toisinaan tekstiltäänkin. 3/5

Yllättävä. Kuvittelin tältä levyltä jotain aivan muuta mutta täähän oli tosi samplauspohjaista, melkein minimal-hiphopiin menevää! Hyvää jazzahtavaa kamaa jossa on paljon erillaisii juttuja ilman että koko paketti hajoaa ihan totaalisen levälleen. Myös tollasta paikoittaista Daft Punk -vibaa. Täytynee kuunnella lisää tätä ja näitä jäseniä. Muutenkin oon viimeaikoina alkanut tykästymään tälläseen ikäänkun vähemmän tanssittavaan elektroniseen musiikkiin. Annan vielä maltillisesti 3 pongoo mutta lähentelee kyllä nelosta jo. 3/5

Moni kaveri tästäkin bändistä tykkää mutta ei oo kyl koskaan mua se kärpänen purassut. Jotenki vaan liian suhinaa ja debistä. Loppua kohden kyllä paranee jotenkin painostavamman kuuloiseksi. Hmmm... Mitähän tästä olis mieltä oikeestaan. Kyl mä tälle annan sellasen 2,5 pongoo joten kolmeen tää pyöristyy. Heikko kolmonen!

Pitäs kuunnela PJ Harveyta enemmän. Joka kerta kun kuuntelen niin se jotenkin tempaa mukaansa. Tykkäsin generaattorin edeltävästä PJ levyst ehkä enemmän, mut onhan tääkin aika hieno! Oon kauheen huono tosin sanottamaan miksi tää on musta hyvää musaa 4/5

Ihan sairaan kova klassikko! 4/5

Joo tän platan kohdalla ollaan kyllä tultu hiivatin kauas cool -aikakaudesta. Ei välttämättä huono suunta tämäkään, mutta oon enemmän sen kuuskytluvun alun diggari. Tää on tällästä jotenki transsista pörinää ja pärinää mikä on kyl hienoo. Vaatii aikaa kuunnella. Ei helppoa taustamusaa mutta hyvää musaa silti! 4/5

Tänäpäivänä levyn kansissa taitaa usein olla tarra: ”sisältää maailman tunnetuimman hiphop-samplen”! Lisähuomiona vielä että oikeella levyllähän on vaan noi kahdeksan ekaa kappaletta, eli kysees on aika sopivan mittainen platta. Sitten itse levyyn. Apache ja in a gadda da vida on mahtavii vetoja, mutta muutenhan tää bongoilu kyllä menee snadisti yli. Samplematskuna ja yksittäisinä biiseinä dimangia mutta albumikokonaisuutena hieman ohuehko. Annetaan silti kolmonen! 3/5

Iha viddun hyvä! Kunnon afrobeat meats jazzybazzy! Todella tiukka meiniki ja sopivan mittainen paketti tavaraa. 4/5

Hyvin lähtee perkele! Nää on näitä maakareita jotka soittaa maailman yksinkertaisimpii juttuja keihäällä, mut samalla jokainen kuuntelija tietää että siel on taitoa aivan helvetisti. Tosin eipä tää bluesin saralla mitään uutta oikeestaan tarjoa. Ehkei tarvi 3/5

Aika eroottista ähkintää! 4/5

Ikoninen! En kyllästy koskaan! 5/5

En saa aivan vastausta siihen miksi juuri tämä levy on kuuntelemisen arvoinen! Tavallaan tässäkään ei oo mitään vikaa, mutta ei myöskään mitään järin ihmeellistä. 2/5

Tää ei oikeen säväyttänyt mua. Ihme indiehönkimistä. 1/5

Kuulosti aika perus pubitompalta ilman sen kieroutuneita elementtejä. Ei huono mutta ei myöskään parasta Tomppaa! 3/5

Kova mut kalpenee kyl Lady Soul:ille 3/5

Tuntematon minulle! Pitkähkö! Eikä kyllä oikein napannut. Kovin keskinkertaista. 2/5

Onhan tää aika ”rankkaa” ilmestymisvuosi huomioonottaen. Vähän toisteista mutta ei liikaa. Tykkään kovasti. 4/5

Taattua tavaraa! 3/5

Ihan ok! Tempoo vähä ois voinu olla 3/5

Legendaarinen uhon, räpin ja beattien osalta! 5/5

Ei bändin paras levy, mutta breikkauslevy silti. Ennenmän tykkään niistä myöhemmistä kunnon jorauslevyistä, mutta kyllä tääkin nelosen saa! 4/5

On kyllä SY:n parhaimmistoa. Grungehtavaa ja indiehtävää mutta jotenkin hyvällä tavalla niin että soundi on tiukasti oma! 4/5

Tiukkaa vanhan liiton rokkia!

Täs on omat hetkensä. Aikansa progejytää! On tylsempiäkin ralleja toki. 3/5

Ei ole mua varten. Liian indiehipsuttelua.

Kuvittelin etten tykkäis tästä kamalan paljon, mut turns out että tää onkin aika jees! Hyvä keveä poppirokkimeno ihan omilla mausteilla 4/5

Noh… joo. En mä tiedä mitä tästä pitäs tykätä

Tää oli aivan sellainen kun kuvittelin tän levyn olevan! Hyvä muttei poikkeuksellinen!

Ah rakastan tätä yhtyettä! Tää on ehdottomasti kärkipäässä näiden julkaisuja, muttei paras. Menee kunnon tanssi/rock/synatykittelyn kärkikastiin heittämällä. 4,5/5 eli pyöristynee ylös

Hieman ongelmia löytää mesta josta kuunnella tämä. Ihan jees muttei omia NY lemppareita. CH -soundi alkaa kyllä jo muodostumaan. 2/4

Samaan aikaan sillai raikas ja vihanen! Toki tällai vähemmistöön kuulumattomana tällasii poliittisii levyjä lähestyy eri tavalla. Kiva kuulla generaattorista taas jotain hieman uudempaa. 3/5

Nonni mähinää! Uusi tuttavuus tämä, mutta ei paha. Oon ehkä enemmän vanhan -82 hösselin fani kun tälläsen emomman ilmaisun mut on tässäkin puolensa. Jotain aika grungea tässä. Kansi on siisti 3/5

Onhan tää nyt ihan älyttömän hieno! Ei voi mitään vaik en oo tän genren suurin diggari! Uu vittu jee et on hyvä!!! 5/5

Kyl mä tän varmaan ostaisin kirpparilta jos saa femmalla tai alle vinyylinä, mutta kyl se melkeen häiden jatkoille bookatulla dj-keikalla ainoastaan sois. Pari ”kovaa” hittii mut aika tylsä muuten. 2/5

Tää oli varsin lunkia jazzailua! Vähän kevyt ehkä. 3/5

Tää ei purassu. Tylsä jopa! Kyl Cläpällä on parempaakin

Tää on ihan jees, mut en tiiä miks just tätä hypetetään. Omasta mielestäni kolme ekaa EC levyy on ne mitkä jengin pitää kuunnella. Ei tämä. 3/5

Eittämättä klassikko. Vähemmän kuunnellut biisit on pysynyt kiinnostavana. Hitit taas kuluneet liikakuuntelusta. Onhan tää kaunis ja hauska. 4/5

Olin unohtanut kuinka hyvä tää levy on! Aivan nautittava - sopivasti hittiä ja sopivasti taidetta! Näin sitä pitää 5/5

Aika masiskamaa. Toi hitti nyt on ihan sellanen päähänjäävä. Ei ihan napannu

No Fugeesiahan tällä jo kuunneltiinkin. Tämä selkeä jatko sille mut soolopuolelta. Smooth sailing in da waves of rap & rnb. Must paljon parempi ku fugees 4/5

Tää on aika raikas! Kiva kuunnella tällasta soundii mitä on lähinnä kuullut kokoelmalevyiltä. Tää taas on niin selkeesti oma albuminsa. Oon kuunnellut paljon afrofunkkii, josta tykkään hiivatisti. Tää taas on astetta folkimpaa ja ehk osittain sellast tribaalimpaa ilmasuu. Tykkään hirmu paljon mutta tiedän sen verran vähän tästä genrestä eetten uskalla arvostella kun vahvan kolmosen eli nelosen. 4/5

Aika kärsimystä kyllä oikeesti. Kauheeta uhoo. Varmaan vaikuttaa myös se että tästä sai täysannoksen pikkujantterina. 1/5

Eipä tästä paljon punk parane! Ei mitään liikaa eikä mitään liian vähän. Koko levy rautaa. Haara-asentoon, tukka silmille ja sahaamaan! Let’s go! 5/5

Moderni klassikko 4/5

En oo oikeestaan näitä kuunnellut ennen. Tosi vahvat Talking Heads -vibat mutta aika raikkaalla tavalla. Tykkäsin itseasiassa siis aika paljon! 4/5

Eka PF ohhoh! Siitä onkin aikaa kun olen tämän kuunnellut. Ja täähän oli aika väkevä progelevy! Ei liian pitkä mun makuun mutta viehettävä. Kyl vaan! 4/5

Äärimetalliklassikko! Tää on vähemmän turboahdettu kun muistin. Aika raskaaksi edelleen nää blastbeat/grindikaahauskohdat menee, mut se voi johtuu siitä että en oo kovin suuri grindcore-diggari vaikka muunlaista äärimetallii kuuntelenkin. Ihan tykki energiahan tässä on mutta ei tää nyt suuri nautinto ole. Keskiarvon paremmalle puolelle kuitenkin. 3/5

Kaunista ja synkkää. Hyvää folkkia todentotta vaikken kyseisen genren suurkuluttaja olekaan! 4/5

Täähän on ihan todella jees! Pari vanhaa tuttuu biisii Jorgen muilta levyiltä, mutta on kyl sulavaa. Ihanaa vaihteluu myös perus poprockille. 4/5

En oo koskaan päässyt tähän sisälle vaikka oon koittanut kuunnella useempaan otteeseen. Silti en huonoksi väittäisi! 3/5

Eka biisi petasi lupauksia jostain kiinnostavasta, mutta sitten vedettiin matto jalkojen alta. Toi yks barokkibiisi oli ihan jees, mutta muuten ei purassut. 2/5

Himmailuklassikko! Jos pääsee niistä 2000-luvun alun Dressman-mainoksista eroon niin tää on aivan loistava levy. Ei tätä jaksa kauaa kuunnella, mutta todella hyvää taustasvengailuu. Kyllä tää mulla on niin usein soitossa että isot bongot on annettava. Ei ihan femma mutta lähellä. 4/5

Tätä levyy SY:ltä en olekkaan aikaisemmin kuunnellut! Onhan tässä jo ikäänkuin se SY:lle tyypillinen soundi ehtinyt muodostua. Toimii ihan hyvin mutta eipä tällä nyt kuuhun vielä pääse. 3/5

En ole suuri western diggari mutta genressään tämä toimi ihan hienosti. 3/5

Ooooooojeahhh!!!!! Timangia! En oo kaikkii Felan levyjä kuullut mutta niistä mitä oon on tää yks parhaista paketeista! Diggailen. Teksi mieli antaa febonen. Hitto annan mä febosen! 5/5

Kyllähän tää sadepäivänä toimii mutta ehkei lempilevyni muuten. Ihan hyvää Curee! 3/5

Ei toki debyytin veroinen mutta varsin kova! Ehkä toisiksi paras levy doorsilta! 4/5

Tää levy on vaikee arvostella. Tavallaan tykkään paljon mutta jotenkin tää on enemmän sellasta nostalgista tykkäämistä sen sijaan että tää kuulostais raikkaalta. Annetaan vaikka vahva kolmonen. Hyvää kokeellista rokkii pääosin, mutta osa biiseistä kyllä ihan turhia. 3/5

No vääjäämättähän tämä oli jossain kohtaa tulossa kuunteluun täältä. Klassiko siis eittämättä. Alkaa aivaan sairaa jykevästi ja kaksi ekaa biisii pistää kyl jauhot suuhun. Loppu on aika hypnoottista sit taas. Kyllä tää neljä bongoo ansaitsee helposti, mutta en sitten kuitenkaan diggaa niin valtavasti että fobosen antas. 4/5

Hieno! Aivan kuten suuri osa Nick Caven muustakin tuotannosta. Tämä lienee ainakin se suuri kaupallinen menestys. Toimii silti kokonaisuutena vaikka megahitin sisältääkin. 4/5

Kiinnostava klassikko! Piti oikeen tarkkaan kuunnella. Osa tästä menee mulla sellasen esi-rap/electrofunk -perussapluunan läpi jossa vähän häiritsee se alkeellisuus beateissa ja flowssa. Toisaalta aika hienoja sampleja ja ylipäätään aika raikas meininki verrattuna siihen miltä kaikki alko kuulostaa pari vuotta tän jälkeen gangstahommien myötä. 3/5

Vähän tällästä kahden markan Dylania! Ei oikeen oo samaa potkuu ku WG:llä tai BD:llä kyl. 2/5

The Kinks on kyllä hyvää musiikkia! Sairaan hieno sikstarikansi tässä levyssä, sekä biisit on just sitä hyvää. Nautin! 4/5

Tämähän on varsin energistä poppia! Ei oikeestaan pahaa sanottavaa muuta kun että vähän ehkä lässähti loppua kohden. Ei kuitenkaan hölmömpi kokonaisuus. 3/5

Wanhanliiton juurirokkia. Ei oo kyl juurimusa välttämättä ihan mun musaa, mutta onhan tää nyt hyvä levy siitä huolimatta. Kelpomaukasta. 3/5

Onpas outo. Alkuun ei herättänyt oikeen mitään fiiliksii, mutta sit ainakin Red Dress tuo ihan kivaa funkkia tähän kaiken puuduttavan indien päälle. Kaikenkaikkiaan tuntuu että bändi ei oo oikeen tiennyt mitä tekee, tai ainakin mulle kuuntelijana tää levy ei näyttäydy oikeen minkään laisena kokonaisuutena, vaan sekavana kokoelmana yksittäisiä biisejä. 2/5

Vaikka biisit on lyhyitä niin kyllä olis 1/3 levyä saanut poistaa. Toki siis helkkarin kiinnostava coctaili jossa on yhdistelty vaikka mitä. Pitää kuunnella lisää koska tykkään kyllä. 3/5

Smooth groovin’ tough livin’ Hyvää soulii 3/5

Tunnustan: en oo koskaan kuunnellut ELO:a. Mutta tota tota tää on ihan jees! Kivasti tossa taustalla toimii. 3/5

Jess! Timangilla viiko käyntiin. Tää on must tosi vahva levy siinä miten tanssimusaa yhdistetään onnistuneesti rockiin. Ehdottomasti vahvat 4 tähtee. 4/5

En olekaan aikaisemmin kuunnellut Tribe called quest:in MC-osaston sooloja. Eihän tämä hullumpi ole. Aika jazzahtavat samplet, sekä lungi meno. Ei turhaa uhoomista. Toimii siis mulle joo! 3/5

Dinosaureja! No aamuinen sää on ainakin grungelle sopiva. Itse bändi osuu mulla sellaselle osastolle että pitäs varmaan ostaa vinyyli ja keskittyä. Miellän tän sillai taas ”klassikkomusaksi” mutta lopullinen purema on jäänyt aina saamatta. Kyllä tämäkin hyvää on mutta en lähde keulimaan vielä: 3/5

Varsin ok poppista! Hienot soundit muttei ehkä ihan tänään mua varten. Kovia artisteja myös vierailemassa Vahva kakkonen siis. Lähellä kolmosta. 2/5

Indie on kyllä harvoin mun juttu, ja nyt puhun nimenomaan indie rock ja indie pop -genreistä! Tää on toimiva, mutta ei tää oo lähellekään niin kova ku samoihin aikoihin tullu Unknown Mortal Orchestra II. Ei tässäkään siis ole vikaa mutta ei vaan puraise. 2/5

Aivan megatiukka! Erittäin pitkäaikainen suosikki. On jazzahtavaa ja on funkahtavaa mutta yksi on varma: pääkallonmetsästäjät on pahuksen kova levy! : D Tätä ei vieläkään oo meikän vinyylihyllyssä, mutta kuuntelussa tää on jatkuvasti. Täydet bongot! 5/5

Kyllähän tämä toimii! Aika energisoivaa elektronista. Parempi kun bändin myöhempi tuotanto. 4/5

Kyllähän hyvä junkka aina putoaa siinä missä just rumpubasso alkaa pidemmän päälle puuduttaa. 3/5

Mies mustissa! Näitä vankilalevyjä hänellä oli kai muutamakin eri. Ainakin se Folsom Prison Blues, joka oli kyllä ihan vahva. Mites tää levy sitten? Livehomma jotenkin toimii tässä hienosti ja elämöinti yleisön kanssa on tosi nautittavaa ja ymmärrettävää. Musiikillisesti homma toimii ja tätä on ilo kuunnella. Kirkkaasti hyvän puolelle. 4/5

Ei huono, mutta vähän taustalle jäi. Täytyy ottaa uus kierros joskus. 2/5

Ei kyl oikeen lähtenyt tää. En saanut otetta 2/5

Eipä tämäkään oikein iske mulle. Keskivertoon pukkaa. 3/5

Pääsääntöisesti eu-tang on parempi osiensa summana, kun erikseen. Ei tää huono ollut muttei mitenkään erityinen mun korvaan. 3/4

Mitähän tästä kirjoittaisi? Kiistattomasti maailman isoimpia pop punk levyjä Dookien ja Offspringin Smash:in kanssa. Se on sinällään jo ihan hienoa. Mulla on vähän ristiriitainen suhde koko GD bändiin. Tavallaan sillä on ollut kiistaton vaikutus muhun, mutta myös äärimmäiseen kaupallisuuteen menevä bändi saa jotenkin kulahtaneen oksennuksen nousemaan huulille. Samalla tavalla tällä levyllä on ollut iso merkitys siihen miten itse kirjotan musaa ja mistä ne meidän PYU:n poppijutut lopulta kumpuaa. Tavallaan tämä levy on hyvä ja hieno. Jos Queen tekis punkkii niin se kuulostais varmaan tällaselta punkkioopperalta. Näille hiteille on altistunut niin monta kertaa että ne on aika rajua kuulla läpi mutta muut biisit pelastaa. Kaipaisin levylle lisää räkää ja paskaa sen sijaan että soundi on ultrahiottua studiomenoa. Toisaalta jos tehdään poppia niin tehdään sit kunnolla — siinä tässä onnistutaan ja se tavallaan tekee tästä hyvän levyn. On ihan turhaa että mä raivoon että ”ei oo oikeeta punkkia” kun kyseessä on oikeesti hyvä pop levy. Levy on täynnä toinen toistaan isompia hittejä, mutta kyllä st.Jimmy on ehkä se terävintä poppiksen ja rokin sekotusta. Vaikee arvostella. Tavallaan haluaisin antaa 3 tai vaan 2 pistettä mutta ehkä tää korvamatoisuus ja sit tosiaan se kiistaton vaikutus oman musan tekemiseen aina sieltä 10-vuotiaan Kallen maailmasta asti hilaa pistehanat enemmän auki. Vetäkää käteen! Annan mä sen 3 pongoo 3/5

Kai se on hyvä kokeilla uutta, mutta onhan tää nyt ihan perseestä. 2/5

Melkosta päristelyä. Aikaansa edellä. Hyvää krauttia! 4/5

Erittäin kova! Fresh niinku nuoret sanoo 4/5

Ihan tight! Vähän huomiotta jäänyt tää bändi multa, jos ei lasketa Lving in the past -kokoelmaa. Diggaan tästä zeppelinmäisestä raskaan ja kepeän välillä juoksemisesta. 3/5

Monk on vahva! Tämä on eittämättä klassikko se sanottakoon. Hyllystä löytyy ja diggailen kovasti vaikka jazzin suhteen tykkään usein hieman enemmän cool-soundista. Hieno kokonaisuus joka saa minkä tahansa punkun maistumaan. 4/5

Ai että miten voikin olla tyylikkään jytäävää ja silti kevyttä ja swengaavaa samaan aikaan. Oikein hyvä levy. Go Bolan! 4/5

Tuntuis typerältä väittää S&G:tä miksikään muuksi kun hyväksi musiikiksi. Siitäkin huolimatta en listaisi juuri tätä levyä parhaimmistoon, vaan kaksi edeltävää. Mukiinmenevä levy toki tämäkin. 3/5

Hyvä muttei paras! 3/5

Todella kaunis levy! 4/5

Aika kivasti sopii eilisen levyn jatkoksi! Pidän tästä. Edelleenkin totean että oon kuunnellut aivan liian vähän radioheadia. Kivan ilmavaa musiikkia. 4/5

Country on kyl edelleen mulle hieman haastavaa, mutta ei tämä huono ole. Todistaa sen että country on todellista surumusiikkia siinä missä blues on enemmän valittamista. Tai ainakin joidenkin mielestä. Lienee ensimmäinen Willien levy jonka kuuntelen kokonaan. 3/5

Tää lienee eka NC levy joka on kolahtanut mulla. Toimi siis aikoinaan sisäänheittäjänä jonka avuin ylipäätään päädyin kuuntelemaan koko artistia. Easy Money oli varmaan ekoja lempparibiisejä tältä levyltä. Itse levy on hieno, mutta sitä kannattaa lähestyä kahtena eri näytöksenä maratoonaamisen sijasta. Kaunista ja rumaa samaan aikaan. Tekstit on onnostuneita sekä pitää otteessaa vielä melkeen kahden vuosikymmenen jälkeen. Erinomaista. Taidan omistaa bootleg-vinyylinä 4,5/5 pyöristynee ylös

Tää on tätä pohjois-amerikan klassikko-osastoa. Oon kuunnellut enemmän tän yhtyeen jäseneiden soolotuotantoa kun tätä yhtyettä, kuten varmaan moni muu. Ihan mukiinmenevää musaa eikä mitään valittamista. Mitään ihmeellistä aiakisempaa kontaktia tähän ei oo ollut, joten ensikuuntelulla mieleen tulee vähän hipinpi ja rokinpi Niilo ja Stepu, kun mitä ne myöhemmin duunas. Ei paha. 3/5

Katse peiliin ja hampaat sisään! Bändin vaikutusta ei voi kiistää mitä tulee punkin kehitykseen, mutta mites tää maistuu? Tykkään tästä pidättelemättömästä ja raa'asta ilmaisusta mikä bändillä on. Kyseessä toki bändi joka oli ensisijaisesti livebändi hurjine keikkoineen. Ehkä tässä kuulee sen että koitetaan äänittää jotain niin pitelemätöntä ettei se aivan onnistu. Tämähän lienee eka levy jossa Rollins on laulajana ja se tietysti eroaa edellisestä huippuhienosta Morrisin sungaamasta EP:stä, mutta en kyllä osaa sanoa kummasta soundista tykkään enemmän. Tykkään itse enmmän My War -levystä, mutta kyllä tämäkin on ansainnut 4 tähteä minun mittapuullani. Punkkia arvostelen varmaan rajummin kun muita genreä. 4/5

Nyt alkaa tää Cure purasee mullakin. Paras tähänastisista levyistä. Sopiva sellanen depressiivinen ja kaunis. Kuka sanoi että rokin pitäs muka olla kauheen menevää ja iloista, kun se voi olla tällaista? Hieno. Ei niin poppihittilevy. 4/5

Pienoneerityötä tämäkin, ja sisältää tiukkoja raitoja kuten Das Model. En sitten tiedä onko tää musiikillisesti niin erikoista musaa muulta osin kuin siltä että tää on tehty aikana jona tää oli täysin uutta. Olishan tää hyllyssä kiva. Alkuperäiskielellä jotenkin vielä hieman väkevämpi minusta. 3/5

Hieno paketti rythm and bluesia ja rokkia! Jopa vähän punkin esiatetta. Hyvä hyvä! 4/5

Riemuvoitto ja hittilevyjen hittilevy! Mitä klassikoihin tulee, on tämä yksi lempparilevyjäni. Yksittäiset hitit ei notkauta kokonaisuutta suuntaan tai toiseen, vaan kyseessä on loistavia biisejä pullollaan oleva melodinen timantti. 5/5

Jopas jotakin! Täysin uusi tuttavuus koko bändi ja levy, mutta tykkäsin tosi paljon! Kunnon raakaa garagea sillai Kinks-hengessä! Jos levyn loppupuolisko ei olis ollut niin instruhammond-painotteinen olis tää kohonnut neloseen. Nyt kuitenkin annan vahvan kolmosen. Vähän hankala oli youtubesta kuunnella ku ei muualta löytynyt levyy. Täytynee ostaa vinyyli jos tulee vastaan, 3/5

Onhan tämä aika vaikuttava testamentti aika käsittämättömän merkitykselliselle taiteilijauralle. Tekijänsä kuuloinen. Rikas ja kaunis. 4/5

Tää ei kyl erityisemmin sytyttänyt. Kävi äkkiä tylsäksi 2/5

Mulla meni hieman pidempään oppia tykkäämään tästä levystä kuin Bowien muiden levyjen kohdalla. Ehkä se johtui siitä että vanhemmat sukulaiset ja omat vanhempani luukuttivat tätä aivan älyttömästi silloin kun tää ilmestyi. Onpahan tämäkin hieno, mutta ei nouse välttämättä sinne kaikkein suurimpien Bowie-klassikoiden tasolle mielestäni. 3/5

En ole rokkioopperoiden suuri fani enkä ihan tässäkään jaksanut kokonaan tarinaa seurata tai ymmärtää alusta loppuun. Onhan tää aika tällasta poukkoilua ja aika ennalta arvaamatonta. Tai ainakin koittaa olla niin ennalta arvaamatonta kun nyt kuuskyt luvun psykerokki voi olla. On tässä sitä Tommy-henkeä havaittavissa, mutta ei tää kyllä niin hyvä oo kun The Whon eepos, joka varmaan tulee kuunneltavaksemme ennemmin tai myöhemmin. Omituisesti panoroitu levy. Mua vähän häiritsee se että monessa biisissä melkeen koko backline on vasemmalla ja oikella laulu, soolot ja klapit — jotenki härön kuulosta. Pari ihan tiukkaa stygeä löytyy. Annan tälle ehkä toisen mahiksen myöhemmin. 3/5

Tää ei varsinaisesti yllätä mitenkään erikoisuudellaan, mutta mitä mukiinmenevään post-punkiin / post-rockiin tulee niin kyllä tää mun mielestä on sellaista. En rakastunut tähän mutten myöskään pidä tätä huonona. Vähän tän laulajan äänessä on tollasta Nick Cave -henkistä soundia, mutta mun mielestä jää kevytversioksi jos näitä kahta tosissaan verrataan. 3/5

On muutamia asioita joita seuraamalla huomaa vanhentuvansa, yksi niistä on se että Genesis ja Peter Gabriel alkaa kuulostamaan hyvältä. 4/5

Brucen henkilökohtainen kriisi ja ero sai muistaakseni tämän hienon teoksen aikaan. Oon viime vuosina kuunnellut Brucen tuotannosta melkeinpä eniten tätä ja sit toista akustista levyä the Ghost of Tom Joadia ysäriltä. Hieno levy. Toi kai aikoinaan esiin uuden puolen Pomosta. 4/5

Tää on sarjassamme ”natiaisena opittuja”. Harvoin tätä enää jaksan kuunnella, mutta nyt sitten oikein korvat höröllä. Kirpparikuntoinen vinyyli hyllystä pyörimään vaikka helvetinmoinen rohina käy. Onhan tää hieno tällanen raskaampi rythm and blues levy, mutta on tästä kyllä vielä matkaa sinne teininä kuunneltuun hevanderiin. 4/5

Muistiinpanot: ei ollut muistiin painuva. Ohueksi jäi ja taustamusana pysyi 2/5

Täydellinen hc-levyn pituus: 15,5 min! Onhan tää rumaa ja suttuisen sotkuista, sekä tosi teiniä, mutta samalla tää on taas niitä peruspilareita jotka on näyttänyt suuntaa. Tykkään tosi paljon. Annan nelosen vaikka periaatteessa oikeen vihasena päivänä tää yltäis kyllä femmaankin. 4/5

Ihan hirveetä. Ei pystytty kuuntelemaan loppuun asti. 1/5

Tää kyl toimii meikälle ihan hyvin! Tulee yläaste mieleen, vaikka todellisuudessa levyhän on julkaistu ennen syntymääni. 3/5

Loistava levy ja ihana kansi! Mielestäni sisältää yhden maailman parhaista rakkauslauluista, joka tyylikkäästi alkaa sanoilla "I may not always love you..." : D Kuuntelin tämän tarkituksella lahjaksi saamaltani mono LP:ltä ja jotenkin se tuntuu spessummalta. 4/5

Tää on varmaan toiminut enemmän oikeaan aikaan julkaistuna kokoelmana kun oikeestaan mitenkään livelevynä. Hyvä kokkari Motörheadin parhaita biisejä mutta eipä tää nyt levynä erityisen säväyttävä oo. 2/5

Hmmm... Mulla ei kyllä oo mitään REM:iä vastaan. En oikeen saa yhteyttä muodostettua tänään, ehk muutaman muun levyn kohdalla se on helpompaa, tosin ihan hittilevyjäkään ei jaksa. Neutraali levy toistaiseksi — luultavasti vaatii lisäkuuntelua. Yltäköön toistaiseksi kolmoseen. 3/5

Tykkään MA:sta tosi paljon mutta ihmetyttää miksi juuri tämä levy on mukana listalla. Itse olisin äänestänyt debyytin puolesta. Hieno ja leppoisa levy tämäkin! Nautin kovasti. 4/5

Teenage kicks on megasöpö biisi. Harmi ettei se varsinaisesti ole tällä levyllä muutoin kun uusintajulkaisussa. Mutta itse levystä… Täähän on symppis tämmönen katupunkin esiaste. Ihan hölmöjä sanoituksia ja hyvä meno. Tykkään! 4/5

Nyt on kyllä huonosti vanhentunut. Ajan hammas on haukannut noihin preset soundeihin niin tiukasti että huh huh. Eikä levyllä valitettavasti oikeen oo muita biisejä jotka kantais kun toi hitti 1/5

On hieno platta! The Boxer säväyttää hittiosastolta enemmän kun nimikkobiisi, joka on alkanut kokea inflaatiota kun siitä kuulee niin miljoona versiota miljoonassa paikassa. Mutta oletteko koskaan katsoneet kantta sillä lailla että ajattelisitte Paul Simonin hiuksien olevankin Art Garfunkelin viikset? Aikamoiset viikset!!! 4/5

Tässä on jotain tuttua mutten osaa sanoa mitä. Ehkä tällänen aika Dylaninkaltainen viba tekee sen. Ei paha. 3/5

Tää on näitä eläimellisiä ja tykkejä kaahailulevyjä punkin vaippakaudelta jolloin kaikki pierutkin kuulosti jonkin vastustamiselta. 4/5

Aika vaivaannuttavia nää skitit mutta itse musahan on hiphopin kaanonissa aika tärkeetä. Jotenkin oon pitänyt Biggietä aina vähemmän törkeenä kun muita aikalaisia, mutta onhan tää lyyrisesti aika tällästä uhoomista myös. Beateista tykkään paljon ja flowsta myös. Lyriikan kanssa tosiaan välillä vähän tökkii. 3/5

On kyl aika lunkia vasemman nypläämistä! Hassua että näitä livelevyjä on niin paljon tässä listalla 3/5

Olin ennakkoluuloinen tämän suhteen, kun toi folk on aina vähän niin ja näin. Ei tää huono kuitenkaan ollut, eikä myöskään erihyvä. Ihan ok levelille jäätiin

Ei ollut minua varten. Vaatii ehkä maissiviskipohjaisen drinkin jotenkin vuosituhannen alun tyylillä jotta tää levy toimis. Tai aika monta sellasta. En saa otetta 2/5

Jää aika köykäiseksi tämäkin. Kaipais jotain, en nyt osaa perustella. 2/5

Sopivan vinksahtanut! Täytyy kuunnella uudelleen. 3/5

Eltonin kuuntelu on itsellä jäänyt liian vähälle. Tämä oli hieno ja auttoi vähän rauhoittumaan aamulla. 4/5

Ei ollut hassumpi kasarilevy! 3/5

Onpas aika häröä kamaa! 😂 Vaihtelee ihan kunnon paahtamisesta johonkin sirkusmusaan. Jos osaisin kieltä niin sais ehkä lisää irti, mutta nyt aika hätäistä on 2/5

Megatiukka avausraita! Muutenkin aika miellyttävää progeilua. Ei mee turhan kikkailuun vaan pysyy musiikin puolella. Kiinnostuin ja kuuntelen varmasti lisää. 4/5

Täähän oli tosi jees! Jälleen yksi hieman tuntemattomaksi jäänyt klassikkobändi kyseessä. 4/5

Aika hyvä määrä näitäkin levyjä listalla. Tämä tähänastisista PJ Harveyn levyistä ehkäpä paras. 4/5

Tavallaan ihan ok toimivaa isoa ja tuotettua poppia, mutta kuitenkin samalla liian poppia! Jos tällänen tosipoppi tippuu niin mikäs siinä mutta minä ehkä kuuntelen madonnaa mielummin. Tavallaanhan nää on jo nyt ihan kunnon korvamatoja, mutta hieman kunnanhimoisemmalla soundipolitiikalla kun näillä retroilla kasarisynapreseteillä tää vois nousta tosi korkeelle. 3/5

Hieno ääni ja tosi otteessaan pitävä tunnelma! Hyvä!

Ei tää huono ollut! Ei aivan mua varten vaan. 2/5

Tää on kyl ihan meikän lemppari levyjä mitä konemusaan tulee! Tasapainoinen lienee paras sana kuvaamaan tätä. 4/5

Erinomainen levy! Suosikkini koko bändiltä. Pyörinyt lautasella ihan megapaljon. 5/5

Vähän omituinen. En oikein ymmärrä ketä varten tämä on. Sanat iha jees kyllä. 2/5

Enemmän oon kuunnellut Fear of a Black Planet:ia, mutta tämä lienee se tunnetuin platta. Diggailen suuresti! 4/5

Ei tää country edelleenkään uppoa. 1/5

Keskinkertainen, vaikka Guthrie onkin kova 2/5

Miellän tän iha hyväksi bändiksi, mutta kyl tää vaatii kuulijalta aika paljon että pääsee kärryille. Kokeilen joskus taas uudestaan. Tälläerää 3/5

Hippien metkuja. Toimii kyllä! Cläpä on kyllä vanhentunut aika huru-ukoksi mutta eihän se tähän vaikuta. Ei turhia kappaleita. 4/5

Diggaan näist välitarinoista, mut ei tää nyt oikee potki. Jos tää olis stoner -bändi joka tän tekis niin tää varmaan olis erimainio 2/5

Rokkaa niin pirusti ja meno vitun punk! 5/5

Tää on jotenkin vielä sellanen positiivinen räppiplatta! Tekniikka juuri sopivan alkeellista makuuni, ja räpit tiukkaa riimiä riimin perään! 3/5

En ole koskaan aikaisemmin kuullut puhuttavan psykedelisestä soulista, mutta mielestäni tämä oli lähempänä takaa-ajo funkkia kun psykedeliaa. Paikoitellen siellä oli aika kivaa kokeilun makua. Pääsääntöisesti tykkäsin! 3/5

Avaruusseikkailu! Ei paskempi. Täytyy kuunnella uudestaan tarkemmin mutta pääpiirteissään toimi! 3/5

Tää on must varsin mukiin menevä poprock levy! Tätä ja Gran turismoa on tullut kuunneltua joskus silloin kun kirjaston kaikki levyt lainattiin kerralla. 3/5

En oo r&b:n suuri diggari yleisestikään, mutta eipä tämä kuulostanut mun korvaan mitenkään super erikoiselta. Aika konevoittoista kamaa on mutta jää minulle hieman etäiseksi. 2/5

Eipä tässä mitään vikaa ollut, mutta vähän geneerisen olosta. Aika mainosmusan kuulosta osin 2/5

Tämän tälläsen juurevamman tavaran kohdalla tuo live ei haittaa yhtään. Onhan tämä toki luonteeltaan aika tällainen best of -kokoelma. Muddy on väkevä 4/5

Tää ei oo ihan paha. Ei osu muhun suoranaisesti mutta ymmärrän minkälaista levyä tässä tavoitellaan. Jos tähän sais vähän ruutia lisää ja jonkun kivan muiston niin sit oltais jo lähellä. Annan tälle 2 mutta tää olis lähellä kolmosta.

Hyvää kamaa erittäin! 4/5

Ei täl oikeen lähde. BeeGees on tosi poikaa discovaiheessaan, ei tässä! 2/5

Ai saakeli onhan tää kyllä tiukka. Biisit hyviä, soitto tikissä ja äänitys futaa. 5/5

Listahittiräppiä! Ei oo koskaan kyseinen heebo onnistunut purasee meikällä, mutta onhan tää tälläsessä megaluokassaan varmaan ihan jees. 2/5

Vähän kiven alla oli että tämän sai kuunneltua. Ihan hieno levy joka tapauksessa. Tasapainoinen 3/5

Ei tää nyt oikeen… eka ep on hyvä mutta tämän unohdin melkeen heti kun olin kuunnellut. 2/5

Etova tyyppi viimeaikaisten uutisten valossa. Jätän toistaiseksi kuuntelematta.

Helvetin hieno paketti! Pitkähkö mutta perustellusti 5/5

Pidin tätä bändiä aikaisemmin ihan turhana, mutta oon alkanut lämmetä tälle jytäkaahaamiselle. Ei huono. 3/5

Näin Cooperin joskus kakstuhattaluvun lopussa livenä ja se teatterihomma oli kyllä hieno. Tämä ei studiomusana niin hirveesti säväytä, muttei ärsytäkään. Annetaan vahva kakkonen, joka melkeen yltää kolmoseen. 2/5

Tää bändi on nerokas ja paranee mitä enemmän tätä kuuntelee! 4/5

Tunnelmallinen ja hieman Kate Bush -henkinen. Tykkäsin kyllä. 3/5

Tää on loppujenlopuksi musta aika jees pop-punk levy. Kasetti ja LP-löytyy sivistyksen nimissä 3/5

Diggaan tosi paljon the Rootsista. Enemmän oon kuunnellut ekaa levyy, joka oli soitossa silloin kun edellisessä kämpässä oli vielä suihkussa stereot 4/5

Tykkäsin! Herkkä mutta monipuolinen. Olen kuunnellut vähän, mutta selkeesti liian vähän.

Tää ei kyl oikein lähe! Jotenki tällänen ihme hyssyttelypaska. 2/5

Aika kansanlaulukeskeinen. Oon enemmän afrofunkin diggari. Ei huono mutta ei myöskään purassut. 2/5

Kunnon meno! Ei kikkailla 3/5

Toimii hienosti vaikkakin viime vuosikymmenen muistoilla ratsastaen 4/5

Virkistävää kuulla tämän aikakauden hiphopia jossa ei oo pelkkää ukkojen uhoa. Ei kuitenkaan musiikilliselta anniltaan mua varten. 2/5

Tää on kuuntelemista 2pac levyistä ehkä ehein. Tyylipuhdas aikakauden esimerkki keskivertoa paremmalla tulokulmalla 3/5

Sinkut oli tuttuja! Omituinen syhthpop-eepos joka ei nouse sille tasolle kun pitäisi. 2/5

Aika kädenlämpöiseksi jää! Olis kaivannut paljon enemmän särmää tai jotain 2/5

Todella hyvä! Nerokasta samplaamista ja musta aika hyvää lyriikkaa. Jotenkin kunnianhimoisempaa kun muu ysäriräppi. Tässä on päästy pullistelusta ja uhkailusta jo aimoaskel kohti nerokkuutta 4/5

Ei huono kuten Uotinen sanoi 3/5

Osittain ihan kiinnostava mutta suurilta osin ihan sietämättömän ärsyttävä (esim. Default ja Waveform kappaleet). Kiinnostavuus nousee jostain tollasesta polyrytmisyydestä jossa on promille talking headsia. Harvoin on näin ärsyttävää levyä. Se varmaan tekee tästä jotenkin poikkeuksellisen ja olennaisen. 1/5

Ei jotenkin lähde. Pitäs olla parempii biisejä tai julmempi tanssimeno. 2/5

Yks parahaista live-levyist. Jytää! 4/5

Jotenkin liian tai liian vähän jotakin 2/5

On väkevä ja klassikkostatuksen saavuttanut! Hienosti pyörii alusta loppuun. 3/5

En saanut tästä oikein minkäänlaista otetta. Unohdin koko levyn saman tien. 2/5

Ei tääkään nyt lähde mulle yhtään. Tylsää 2/5

The band ja Dylan on sellasia jotka toimii mulle hetkittäin. Tämä levy oli parempien levyjen joukossa. Hieno klassikko. Hitit jytää. 4/5

Jollain oudolla tavalla tykkäsin tästä! Mut eihän tää mikään Duran Duran ole. Pari tiukkaa hittiä. Voisin soittaa klubilla. 3/5

Mahtava! Ihan mahtava! 5/5

Ymmärrän miks tää levy on olemassa tosi hyvin, ja olinkin juniorina juuri tällaista raskaampaan kaavaan nojaavaa uutta musaa diggaileva heviletti. Mutta joo kyllähän tää aika keskenkasvuiselta kuulostaa. Kaipaan jotain herkkyyttä tähän. 3/5

Hahah! Just kuuntelin tän vinyyliltä. Oikein hyvä! Raikasta kuunnella muutakin kun englantia. 4/5

Täähän on aika tyylikäs veto Harrisonilta! Ehkä sitä on itse kuunnellut enemmän maccaa ja lennonii ja siin samassa tää on klassisesti jäänyt sivumpaan, mutta ei kyllä kalpene yhtään. Hieno! 4/5

Ihan jees soulfunk. Ei lemppari Stevieni. Sanoisin että hieman pitkähkö. 3/5

Tykkään kyllä! Ehkä ei lemppari Smiths mutta takuuvarma. 3/5

Ei missään nimessä huono! Vähän olis voinut tiivistää vielä. Carpet Crawlers on vitun hyvä biisi. 3,5/5

Tää oli vähän väärällä tavalla raskasta ja mahtipontista mulle. Varmaan ainakin Rammsteinille melko itsestäänselvä esikuva. Hurjaa musaa. 2/5

Tiukka meininki! Kyllähän tässä kuuluu se että samplaustekniikka on ollut mitä on mutta hieno meininki. Sillai sopivan yksinkertainen! 4/5

Megatykki! 4/5

Vähän tää on tätä maybe baby -osastoa mutta kyl se toimii. 3/5

Aivan ihana! Herkkä ja vahva kokonaisuus joka kestää kuuntelua pitkään. 5/5

Klassikko mutta kokonaisuutena epätasainen kuten kaikki abban levyt. Artisti joka kannattaa arvioida muilla perutein kun levykokonaisuulsien suhteen 2/5

Hajuton ja mauton. Tai on tässä sellainen lievä paskan käry. 1/5

Todella hieno debyytti! 5/5

Nää sikstarin jazzihommat kyl toimii jopa livelevyinä. Tykkäsin! 4/5

Aika karmeeta länkkäriä. Ei oikeen lähde. 2/5

”Chocolate Starfish and the Hot Dog Flavored Water was listed in the book for 1001 Albums You Must Hear Before You Die, but later removed in recent editions of the book” Aivan sietämätöntä. 1/5

Hieno bändi ja upeita biisejä, mutta tää on ehkä vähän liian rokkiooppera. Reilusti kuitenkin plussan puolelle! 4/5

Ihan smooth & cool soulfunk! 3/5

Ei pöllömpi. Vähemmän häiritsevä länkkäri, mutta ei mee lemppareihin 3/3

Hyvä levy. Outo konsepti jälkiäänittää levilevyn päälle ehkä? 3/5

En aivan osaa sano oliko tää musta tosi hyvä vai tosi ärsyttävä. Nyt voi mennä seuraavilla kuunteluilla suuntaan tai suuntaan. Kansi on ruma. 3/3

Täähän oli varsin hyvä vaikka karasatankin yleensä ”nykyhiphopin” suuntaan. 4/5

Ei pöllömpi! Tosi kasari, mutta jotenkin tää kasari on iskenyt viimeaikoina muhun. Ehkäs silti hieman alle nelosen. 3/3

Erinomaisen mieluisaa osastoa! 4/5

Vaisuksi jää tämä perus poprock. En aivan tiedä miten tähän tulee tarttua. 2/5

Ei oo koskaan auennut tämä bändi mulle, eikä auennut vieläkään. 2/5

Mä kyllä tykkään Isaac Hayesin kamasta, oli se sitten takaa-ajo funkkia tai sitten enemmän täät kutumusaa. Hieno levy, jota ei oo turhaan pilattu liian lyhyillä biiseillä. Tunnelmallista. 4/5

Taiteellisempaa Bowieta, ja berliinitrilogiasta itseasiassa itselle se vähiten kuunneltu. Kyllä tää on hienoo 4/5

Grungen kulta-aikaa! Oon aina ollut enemmän AIC-fani mutta on tää kyl vahva. Eka puolisko vähän hittipainoitteisempi ja jotenkin toimii mulle enemmän. Oli kaivettava kasetti ihan hyllystä kun sellainen oli siinä. Hyvin lähtee vitunmoinen ininä kasettien liukastekalvojen alta. Korostaa ahdistusta. 4/5

Niilon hittilevy josta hititkin yllättävän vähän vituttavat. Kestää aikaa. Omasta on kannen selkämystä jauhanut joku eläin. Sopii tunnelmaan. Kylläpäs mä nyt annan näitä nelosia. 4/5

Kuvittelin että tää ei iskisi muhun yhtään, mutta täähän oli todella jees! Kyllä nuori Elvari pistää haisemaan. 4/5

Hyvä pop-levy. Tosin toi shantishanti oli kyllä aika vaivaannuttava. Oon etsinyt tätä jo pidempään vinyylillä mutta on pahuksen kallis 4/5

Eipä tuo maailmaa mullistanut. Ihan hyvää rokkii 2/5

Tämähän oli oikein miellyttävä elämys! Eagles on jäänyt itselle aika vähäiselle soitolle, enkä oo itseasiassa tainnut tätä ennen yhtään kokonaista levyä kuunnella. Yks kokoelma on hyllyssä jolla ex-kämppis maksoi osan vuokrastaan 4/5

Cohenin kasaripoplevy joka kyl on ansainnut paikkansa! Avausraita on hieno kuten muukin levy. 3/5

Jotenkin kaikilta osin keskinkertainen 2/5

Ihana levy!

Ihan kelpo musaa mutta jotain koukkuja olisin ehkä kaivannut 3/5

En aivan ymmärrä mihin tällä levyllä pyrittiin. Outoja välimallin juttuja. 2/5

Klassikoja mielestäni 4/5

Parempi ku edellinen Echo & pupu 4/5

Ei ollut sillätavoin kehno kun odotin. Ansiokasta poppia. 3/5

Unohtunut nähköjään arvostella. En tykännyt. 2/5

Tässä oli jotain kivaa! Sopivan vinksallaan mulle. Ei toki mikään jumalten luomus 3/5

Oho! Onpas tiukkaa kamaa! Vähän ysäri haisee mut ihan on kyl mieleistä! Perhana vieköön 4/5

Aika paska kyl! 2/5

Tää oli hämy eikä oikeen pudonnut meikälle! Liian öö jotenkin levällään. 2/5

”In a not so desturbing way” Ei tämä nyt paska ollut mutta ei kyllä oikeen saanut otetteeseenkaan. Terveisin Klara Bris:in porukka. 2/5

Loistava aamupäivän levy. Klara Bries:in miehistö antaa levylle 4/5 ja itse henkilökohtaisesti pidän levyä jumal-albumina ja annan 5/5

Ei lähtenyt miehistölle. Hyviä soundeja mutta biisit ei ollut tarpeeks hyviä. 2/5

Hyvää seisaria! Doorsia ja alkuheviä. Klara Bris antaa 3+ 3/5

Liian vänkyrää. Ei toimi tällänen räpellys mulle 2/5

Tää on hyvä! Ollut dj-työkaluna jo pidempään! Pyöristyy neloseen. 4/5

Saatana miten hyvä levy! Pakko ostaa jostain 4/5

Parempi kun kuvittelin! Jos tulee kirppiksellä vastaan niin harkitsen ostoa 3/5

Hieno pop-levy joka voittaa jopa useimmat AM-levyt. 4/5

Ihan kova countrylevy hei! Testasin uuden vahvistimen kuuntelemalla tätä. 3/5

Saatanan hieno polyrytminen levy! 4/5

Ei huono! Jotenkin tää on kyllä sellaista rokmusiikkia josta puuttuu ilo. Silti ei grungea! 3/5

Välil tulee fiilis että soittaaks kotkat jotain zz top -covereita, mutta kaikenkaikkiaan aika kiva. Hittibiisiä ei oikein jaksa mutta muuten hyvä. Kyl Eagles toimittaa! 4/5

Yks maailman hienoimmista äänitteistä! 5/5

Ikinä en ole tätä kuullut tai kuunnellut mutta hyvin kyl rokkaa. Ns. hyvää perusmusaa! 3/5

Hämmentävä levy! Laidasta laitaan matskua niin postrockia kun reggaetakin. Jotenkin sellanen popedamainen versio talking headsista tulee mieleen. Täytyy kuunnella uudelleen myöhemmin jos sit vaikka hiffais onks tää birdy vai fisu 3/5

Diggaan Bobbyn vanhempaa musaa. Tää kasarihomma jäi vähän pinnalliseksi. 2/5

No on tämä hyvä! Iskee sellaiseen itselle sopivaan soundiin just eikä melkeen! 4/5

Aika perus landeproge 2/5

Ei tää bändi vaa toimi meikälle! 2/5

Ei häirinnyt mutta en mä tiedä mikä tässä olis pitänyt olla niin cool 2/5

Herkkä ja hieno! Eno on ennalta hieman tuntematon 3/3

Keskinkertainen. Ei purassut.

Mitä räppiin tulee niin mä en oo kaikkein perehtynein, mutta mielestäni varsin kelpo levy. Ymmärrän miksi tää oli iso juttu. 3/5

Must tää on kyllä aika kliffa platta! Kunnon lattarirokkii ja hyvii versioita klassikoista! Uuwee! 4/5

On tää kyllä hieno bändi hitsi sentään! Tämäkin varsin hieno levy. 4/5

Aika iloisen kuulonen postpunk-levy. Piristävä. Tuli mieleen kasari Bowie ja Burnen jutut 3/5

Tiukka ysäri! 4/5

Vähän kesyhkö. Toimistolla muut työntekijät muisti ton ekan singlen mutta mulle sekin oli tuntematon. En tuu palaamaan tähän. 2/5

Kyllä tää otteessaan pitää mutta jotenkin kaipaan potkua 2/5

Jotenkin mä en niin rakasta tällästä kenkiintuijottelurokkia mutta on tämä genressään ihan hyvä. Keskihyvät bongot sen takia. 3/3

Tässä on jotain ihan raikasta. Tää ei oo niin masentunutta kun osa saman aikakauden muusta matskusta. Jotenkin sopivasti vinksallaan. Toisaalta taas yksi bändi loputtomasta brittimusan jatkumosta. Hitto kun olis jostain muualtakin musaa. Paljon tää kuulostaa vanhalta Arctic Monkeysilta, mutta toki Turnerin pohjois-englantilaiset suloäänet puuttuvat. 3/3

Kimuranttia Jon Bon Jovi meininkiä. Mun mielikuva tästä bändistä oli jotain eteerista hönkimistä, mutta täähän on tällästä jotenkin grungehtavaa rokettia. Täytyy ehkä tutustua tarkemmin, joskaan ei tämäkään liikaa koukuuttanut. 2/5

Tähän bändiin on pakko tutustuu paremmin. Tässä on paljon Bowien soundia sekä sit taas TH:n meininkii. Hyvää musaa mut jäänyt kuuntelematta aikaisemmin. 3/3

Vähän kylmäksi jätti! En saanut otetta 2/5

Typerää. Tää ei oo studiolevy vaan kokoelma. Kokoelman laittaminen listalle on spedeä mielestäni. Mut jos nyt sit arvostellaan musiikkia, niin joo kyllä mä the Hivesista diggaan. Simppeliä niinku pieru ja aina naurattaa. Sama efekti rokin osalta. Nyt tulee miinusta tästä kokoelma-asiasta, mutta olkoon silti 3 bongoo. 3/3

Kaunis levy sisällön ja kannen osalta. Hienot vokaalit ja kauheet palkeet. Todella raikasta aina kuulla jotain muuta kun brittikamaa. Mutta pahus tämäkin on kokoelma! Noh... pirskatti. Musa on kyl kovaa! 4/5

Ihan jees singer&songwriter-platta! 3/5

Aikamoista meininkiä. Onhan tämä tällaista kunnianhimoisempaa grungea. Vitun villit soundit. 3/5

Jes! Tää on about täydellinen soul-levy! Nuff' said. 5/5

Vähän tylsä. Toi hitti nyt on pyörinyt jokasella rokkikanavalla julkaisustaan lähtien, muttei se siitä hyvää tee 2/5

Jep no varmaan aika tyhmän kuvan antais itsestä jos tässä sanois että tää levy on paska. Mut ehk nää hitit on itselle vähän kulahtaneet ajan saatossa. Sanotaan vaikka niin. Enemmän kiinnostaa noi muut styget. Et joo loppujen lopuks onhan tää silti aika hieno. Ja olin kokonaan unohtanut että Bowie on ollu tuottajana. 4/5

Tää oli paikoitellen tylsä ja paikoitellen hyvä. Olisin kaivannut kaahailua lisää. 3/5

Ihan nasta tää studiolive. Kiva pubitunnelma johon Tompan Island-aikakauden ääni kieltämättä sopii hyvin. Diggailen kyllä vaikkei lemppari Waitsin tuotannosta olekaan. 4/5

Tykkään tästä tosi paljon, mutta onkohan tää vähän liikaa jopa Massive Attack -henkinen? 4/5

Tyylikäs kikkailulevy! 4/5

Kelpo poprock mutta eipä ihmeellisempi. Kaipaan koukkuja 2/5

Mulla oli sellainen mielikuva etten jostain syystä diggailis tätä, mutta kyllähän tää on aivan mukiin menevää poppista, jossa on jopa vähän sielua megessä! 4/5

Jumallevy. Luultavasti paras hiphoplevy jonka tiedän. Tai en ainakaan tältä istumalta saa päähäni parempaa levyä. Hieno hieno paketti jossa kaikki kunnossa. Upee debyytti. Jazzahtavat beatit erityisen lähellä sydäntäni. 5/5

Moninuotoisempaa sabbathia! Hienosti kulkee. Muutakin kun ränttätänttää. 4/5

Hyvää synkistelyä 3/5

Kyllähän tää on sillai hyvä levy, mutta mua on aina häirinnyt se tunne siitä että nää biisit ei sillai ”lähde käyntiin” vaan nää on sellasta helkkarin hyvää introa koko ajan. Livenä kun oon nää nähnyt niin mulla on sama fiilis. Tuntus tyhmältä haukkua tätä levyä huonoksi kun ei tää sitä oo, mutta kaipaan biisien eri osien välisiä eroja tosi paljon. 3/5

Miellyttävä. Parempi kun mbv mutta huonompi lun Loveless. 3/5

Tällästä perus musaa. Ei ihmeellisen hyvä eikä ihmeellisen huono. Taustalla menee. 3/3

Ensiks kelasin et voi ei taas tällänen huokailu-indielevy, mutta täähän osoittautui oikeesti aika kliffaksi. Hienot aika ennakkoluulottomat soundit, ja aika kivat stygetkin. 4/5

Tää nyt ei ollu maailmaa mullistava mun mielestä. Tylerilla on hieno ääni ei siinä mitään, mutta biisit jää ikävästi perusrokin puolelle. 2/5

Kuulostaa aika paljon tällaiselta 80-luvun puolenvälin post rockilta, ollakseen ysäriä. Ihan kivasti toimii taustalla. Sais olla ehkä vähän masentuneempi tai sit jotenki terävämpi johonkin suuntaan. 3/5

Onko tämä nyt sitten epätasainen vai monimuotoinen? Kelpo levy mutta jää ehkä toisten bändin levyjen jalkoihin. 3/5

Ei ehkä mua varten. 2/5

Tää ei oi kyl must madonnan parhaita. Ajan hammas purassu aika lujaa noihin 00-soundeihin. 2/5

Nää biisit on tullut kuultua toki monilla kokoelmilla, mutta musta tuntuu että tää eka täyspitkä on ehkä se paras kokonaisuus kyl! Yllätyksekseni tykkäsin tästä tosi paljon, joten nyt tulee kyl hyvän bongot 4/5

Ei huono mutta kaipaan kyllä Paul Simonia tai jotain soitantaa taustalle. Haastavaa kuvitella tilanne jossa tää olis ideaalimusaa. Silti 3/5!

Vähän jäi taas ”yleisfolkin” tasolle 2/5

No nyt ainakin on selvää mistä Kemopetrol on kopioinut koko soundinsa. Tässä kyllä maistuu ysärin ja vuosituhannen vaihde todella tiukasti! Mutta jollain omituisella tyylillä diggailen kyllä tästä. Menee taustamusana aika kivasti jopa. 3/5

Aika karmeeta countya yleismeininki, mutta noi vähän rokkaavammat raidat ihan jees 2/5

Tiiviimpi kun se speskerbox! 3/5

On tällä paikkansa maailmassa, vaikkei paras levy olekaan. Puoleen väliin nää levyt jaksaa kuunnella ennen kun alkaa maistuu samalta jauhamiselta. Täähän on mainio sellainen "hitit ja himaan" -bändi kyllä! 3/5

Tää on ihan megakova! Jotenkin ei ihan liian pitkä ja pelkkää rautaa! Saakelin väkevää tekstiä ja positiivinen asenne. Biititkään ei oo hullummat. Älykköräppiä! 5/5

Tää soundi ei ikinä oikeen oo purassu. Mutta Missy on genressään ihan raikas poikkeus. Vähän liian 2000-luvun allun meininkiä mulle. Ehkä kymmenen vuoden päästä aika on kypsä. 2/5

Mies on ihan dorka mutta aika makee levy. Perhana tekis mieli olla tykkäämättä mutta ei voi mitään kun vaan tykkään. Hieno ääni ja joku sellanen tasapaino stygeissä. 4/5

No jaa ei tämä paljon tunteita herättänyt 2/5

Joo no muutamia hyviä viisuja mutta vähän väsähtää kyllä kuunnellessa. Ei tää nyt pahimmasta päästä ollut! 3/5

Onhan tämä hieno. Edelle menee omassa listassa Revolver ja Rubber Soul 5/5

Niin siis tämähän kuulostaa ihan Smiley Smile -levyltä, että enpä tiedä mikä tästä niin erikoisen tekee. Ihan hienoa Beach boys soundia että ei siinä mitään. Maailman kuuluisin ”julkaisematon” levy. Kyllä tämä kolmosen ansaitsee. 3/5

Costellosta tulee mulle aina mieleen joku sellanen älykköversio Kari Peitsamosta! Tämä levy on musta tyylikäs kokonaisuus jota on ilo kuunnella. 4/5

Very good! 4/5

Jeeea! Krauttia! CAN on ihan sairaan hyvä bändi ja tämä kyllä levyjen suhteen parhaasta päästä. Melkeen tekis mieli antaa vitonen. 4/5

Ihme kähinää. Ei ollut mua varten yhtään. 2/5

Surullinen Rumourssin seuraaja! Liian paisunut kokonaisuus. Periaatteessa levyllä on hyviä biisejä mutta ne kyllä hukkuu kaiken muun joukkoon. 3/5

Tykkäsin tästä mutta en oikein osaa sanoa miksi! Jotenkin helppoa kuunneltavaa 4/5

Älykkölevy. Nerokasta mutta vaatii muutaman kuuntelun että pääsee sisään 4/5

Ai että! Hieno levy. Jotenkin ei-häiritsevää neo-soulia. Mutsilla oli tää cd kun olin juniori ja tätä tuli kyl luukutettua. Hyvii tekstejä ja soundit hyvissä maisemissa. Vahva nelonen! 4/5

Hyvä levy mutta mielestäni tää on jo kuunneltu? Hmmm. 4/5

Varsin keskivertolevy. En pahemmin saanut otetta. 2/5

Uu olipas aika tiukka levy! Tykkäsin itseasiassa tosi paljon. Hyvä kokonaisuus ja huippubiisejä jotka oon kuullut aikaisemmin vaan osana soundtrackeja tai sitten muiden coveroimana. 4/5

Joo! Menee kyllä kuunteluun pidemmäksikin aikaa. Tää on niinku rokkibändi joka tykittelee ihan muita kun rokkijuttuja. Hyvä. Kieltämättä myös hieman soundtrackin omainen tuotos. 3/5

Kyllä tää on jalo tanssipläjäys! Kunnon meno! 4/5

Ei niin huono kun muistin, mutta jää kyl bändin aikaisempien varjoon. 3/5

Ihan jees ysärisoundit muttei mitenkään tajuntaa räjäyttänyt. 2/5

Hyvä platta ja hyllyssä vinskana! Björk alkaa kuulostaa tällä levyllä jo aika paljon siltä mitä soololla on myöhemmin tulema. Rokimpaa toki. 4/5

Tää oli jotenkin ihan joka paikassa kun tää julkaistiin, vaikka itse löysin tämän toki myöhemmin. Ehkä tän on kuunnellut vähän liian monta kertaa jotta jaksais täysillä innostua. Hieno levy siitäkin huolimatta joka on paikkansa ansainnut. Ehkä tää on aiheuttanut vaan ähkyn. Ja onhan tää vähän one trick pony. 3/5

Tuntuu aika yhdentekevältä levylta tämä. Ei oikeen erotu. Mulle myöskin tuntematon lukuunottamatta hienoa time of the season -biisiä, joka nousee kyllä tällä levyllä omaan arvoonsa! Hieno biisi, heikko levy 3/4

Oho olipa stydi! Törkeet soundit ja tinkimätön meno. Täytyy kuunnella uudelleenkin! 4/5

Tää oli ihan snooth ja letkee! Taustalla meni mukavasti 3/5

Ei aivan lähtenyt. Jotain koukkuja olisin kaivannut lisää. 2,5 olis hyvä, mutta kolmoseen ei taivu. 2/5

Tämähän oli jopa ihan vekkulinpaikoitellen! Kannen ja nimen perusteella ajattelin että tää on totaalisen jazzia, mutta olinkin väärässä. 3/5

Helkkarin hyvää musaa! En oo varma onko just tää levy jotenkin Giberton tuotannon tärkein, mutta aivan upeeta matskuu. Carola on ottanut opikseen. 4/5

Tää on kyl varsin hauska rokkilevy. Pastissia tietysti mutta kyllä mä nautin ja tää saa ihan hyvälle tuulelle. 3/5

Alan lämpeämään tälle bändille enemmän. Minun mielestä tähänastisista levyistä paras kokonaisuus. Sopiva menevä mutta alavireinen tunnelma muutamilla hyvillä hittibiiseillä. 3/5

Tykkään artistin toisesta levystä enemmän muttei tämäkään huono ollut. Kivan simppeli 3/5

Äh siis pahus, pienen tutkimuksen jälkeen näyttää siltä että tämäkin on kokoelma. Tää on ihan persiistä että täällä on kokoelmia jos kyse on albumeista!!! Itse musiikista mä tykkäsin tosi paljon ja tää ansaitsis isot pisteet, mutta nyt ne jää ihan niinkin alas kun kakkoseen. Kuuntelin artistin muita levyjä ja tykkäsin niistäkin. Ärsyttävän laiskaa vaan että lustalla on kokkari. Kivaa toisaalta se että muutakin kun iänikuista britti- tai jenkkiosastoa. 2/5

Aika jotenkin keskinkertainen eikä välttämättä parhaalla tavalla ikääntynyt. On tässäkin hetkensä mutta jää nyt vähän kyllä tyhjänpäiväiseksi. 2/5

Tämänkin kuvittelin arvostelleeni jo. Sietämätöntä disney sheissea! 1:5

Kuvittelin alkuun että koko levy ratsastaa Papa was a… -kappaleen maineella, mutta tämähän oli kunnon levy! 4/5

Hippien metkuja. En minä näistä kosmisista shamaaneista niin välitä. 2/5

Onhan tämä nyt rautaa! Sopii mainiosti tähän maanantaihin 5/5

Tykkäsin tästä joskus aikaisemmin mutta nyt ehkä arvostan vähän orginaalimpaa soudia enemmän. Vähän tällänen cover-levyn katku tässä on mutta ihan jees. 3/5

Ei huono muttei myöskään överihyvä. Se mitä jäin kaipaamaan oli ehkä se että tää olis kallistunut selkeesti enemmän popiksi tai rockiksi. 2/5

Tämmöst röökinpolttomusaa! 3/5

Lievästi tylsempi kuin toinen listan Fatboy Slim. Kuitenkin virkistävää aina kuunnella tällaista vanhanliiton konemusaa! 3/5

Väkevä bändi. Tämäkin varsin eheä kokonaisuus! 4/5

Aikamoista kruisailua eri meininkien välillä. Ei tämä häirinnyt, muttei purassutkaan. Olisin ehk kaivannut selkeyttä tai jotain. Ska on vähän vaikee genre jotenkin. 3/5

Eihän tämä enää ole progea mutta Rogerin suurtyönä kiistaton. Kovia biisejä! 4/5

Täydellinen garage levy! 5/5

Vähän aikansa tuote ja aikoinaan iski kyllä lujaa. Ei ehkä parhaiten ikääntynyt mutta annetaan silti 4/5

En mä nyt ihan hiffaa miks tää on listalla. Jos kysees olis back to black niin varmaan joo. Tää jäi vähän kädenlämpöseksi. 2/5

Ihan jees! Kuvittlin että Rod on ihan lällyy tahnaa mut täähän iha jytäs! 3/5

Täähän on vitun hyvää fiilistelyä! 4/5

Tää on jämäkkä grunge-ep! Tosin spotify antaa jonku deleuxe version kuunneltavaksi. Pitää osata lopettaa ajoissa. 4/5

Juuu sais olla lyhyempi! Mulla on tää alkuperäisenä vinyylinä, joka koostuu neljästä levystä. Tarpeetonta. Musiikillisesti oman aikansa tuote joka paikoitellen on toteutettu hienosti. 3/5

I swear! 4/5

Täähän koittaa ammentaa samasta osastosta ku johnny thunders ja hanoi ja new york dolls. Mun korvaan jää vähän vajaaks silti. 2/5

Enpä ollut tähän aikaisemmin tutustunut! Hyvää ysärisoundia ja erityisen hyvä kuntosalilla

Edelleen: kauniita melodioita ja tekstejä, mutta hämmentävä tyyppi. 3/5

Tämä on ihan mukiinmenevä poprockbändi! Solid 3/5

Hei tää oli yllättävän kova! Alkuun kelasin että tää on jotain perus countrya, mutta tää olikin tosi Niilo-henkistä folkkitykittelyy. Jeah! 4/5

Mun ennakkoasenne tätä kohtaan oli, että "ei saatana taas tätä indiehöttöä", mutta täähän oli todella tyylikäs levy. Nyt kyllä nöyrryn ja nielen ennakkoluuloni. Helkkarin hyviä biisejä, ilman sellaista tunkkasuutta ja jotenkin itseisarvoista suhaa ja pipertämistä. Hieno levy! 4/5

Onhan tää aikamoinen heviklassikko! Erityisesti tykkään siitä että noi ilmeisimmät hitit on laitettu levyn loppuun, jolloin tän vielä jaksaa kuunnellakin mukisematta. Kyl mä oon fani. Ei sille voi mitään! 4/5

Tasapainoinen muttei silti ollut kamalan kiinnostava. 2/5

En ollut kuullukaan tällaisesta. Hyvän kuulosta ja sopivan synkkää! 3/5

Aika perus hardrockplatta. Arvostan bändin rumpalia kyllä koko yksikätisyyshomman takii, mutta se tais käydä vasta koko tän levyn julkaisun jälkeen. Niin ja toki ihan kiinnostavaa tuo että rummut on äänitetty levylle vasta kielisoittimien jälkeen. Jää kyllä silti kakkosen ja kolmosen väliin! 2,5/5

Tämähän oli aika energinen poppis/rap levy. Soundit ei oo ehkä ihan kestänyt aika mutta sitäkin ilmiötä on vähentänyt ehkä tollaset vähän enemmän ”roiskitaan menemään” -asenteella tehdyt biitit. Ihan pirtee! Yltää kolmosen yli muttei neloseen. 3/5

Tään on kyllä aika paska. Ihme irtopisteitä "yhdistelemällä" eri musaperinteitä. 2/5

Hippien metkuja saatana 3/5

Hyvää työskentelymusiikkia, mutta eipä tämä maailmaani mullistanut muuten. Juuri ja juuri yltää kolmoseen. 3/5

Ei huono mutta jäi vähän valjuksi. Ehkä pitää kuunnella uudemman kerran. 2/5

Ensireaktioni oli että miks kenenkään pitäs kuunnella tällästä shittii, mutta onhan tässä lyriikassa jotain aika tykkiä varsinkin tässä vitunmoisessa masennuksessa ja saatanoissa. Toki lyriikat myös megajenkkiä. Musiikillisesti kyllä niin hirveetä että just yltää kakkoseen. 2/5

Täähän oli kai tällänen tosi Slade henkinen pumppu. Siltä tosiaan kuulostaa. Lyrsat on aikamoisia paikoitellen. Olisin kaivannut jotenkin vielä vähän lisäpotkua tähän että olis alkanut tuntumaan. Yltää kolmoseen. 3/5

Tunnistettavat vuosituhannen lopun soundit. En tiiä häiritsikö ne vai, loiko ne tunnelmaa. Biisit osittain tuttuja poprock renkutuksia joissa muutama ihan tarttuva koukku. Annetaan nyt heikko kolmonen. 3/5

Suoraviivaisempaa kun pixies, mutta myös tylsempää. Hiivatin monta biisiä myös levyllä. 3/5

Aluksi liian hektistä, mutta sitten muuttui jotenkin tasapainoisemmaksi. Kiva kuunnella taas muuta kun vanhaa rokkia. 3/5

Parempi kun muistin mutta kyl tää on tällänen madonreikä karaokebaariin. Angels vitun bängeri, mut mun mielestä levy roikkuu hittiensä varassa. 2/5

Ihan saatanan hyvä! Kunnon rumbaa eikä syntikoita 4/5

Tää oli vähän liian taiteellista meikälle! 2/5

Avaruusjytää! Ihan jees. Ei suuria tunteita herätä mutta mukavasti pulputtaa taustalla 3/5

Hirvittävä levyn kansi, mutta ihan ässä levy! Tiukkaa faijarokkia todellakin! 4/5

Oon aina diggailu DJ Premieren suoraviivaista samplaamista, vaikka itse Gang Starrin kuuntelu on vähemmälle jäänyt. Samaten Gurun Jazzmatazz on aika tuttu. Hyväähän tämäkin oli! Tipahtaa mun korvissa ihan sinne klassikkoysärin osastolle. Ei valittamista vaan hyvä platta 4/5

Överituotetun kuuloista shokkimetallia tää on tai ainakin yrittää olla. Rap- ja numetallista onneks on liikuttu jo pois mutta on tää vähän vaivaannuttavaa. Jos soundit olis vähmmän hiottuja, niin muutama dödisbiisi levyllä olis voinut toimia. Ei kyl muuten. 2/5

Tää oli kiva! Sopivassa suhteessa punk, ja sopivassa naiivi! Jatkoon! 4/5

Kaahailun ja jumittelun välimaastosta. Oikein kiinnostava levy. Vaatii lisäkuunteluja, mutta riittää melkeen neloseen. Pyöristyy siis neljään. 4/5

Jotenkin aika synnkä funk-levy. Erikonen ja yllättäväkin jopa siis! 3/5

Noh folk ei oo lempparigenreni, mutta kyllä tän jaksoi kuunnella alusta loppuun mukisematta! Varmaan kun kuuntelis sanat tarkemmin niin nousis viel pykälän asteikolla. 2/5

Juuret! Punajuuret! Täähän on tavallaan aika jännä kansanmusan ja metallin yhdistelmä. Oon suuri vanhan Sepulturan diggari, mutta tää levy on niin numetallin sävyttämä että pelkkä brassien kansanmusa olis toiminut ehkä paremmin. Kyllä tällä on musta ihan ansaittu paikka tällä listalla kaikessa onituisuudessaan. 3/5

Tää oli ihan jees! Folkimpaa osastoa kun ajattelin. 3/5

Voimakas! 3/5

Aika pörinää hitto vie. Siinä on joku lentänyt kasarin lopulla kyllä perseelleen. Tai ehkä perseeseen ottaen huomioon bändin nimen. 3/5

Jotain ihan tiukkoja jumitusriffejä tässä oli ja laulusoundikin ihan jees. Biisit olis voinu olla jotenkin vähän parempia. Nostetaan nyt heikkoon kolmoseen, mutta rimaa hipoen. 3/5

Hah! Ostin tän vinyylin viime viikolla. Täydellinen bossanova-levy! Aikoinaan vihasin mutta nyt rakastan. Lähes täydet pisteet! 4/5

Kuvittelin tän olevan jotain aivan huttua, mutta tässähän oli tällästä ihan uskottavaa synapop-meininkiä. Uskon että tästä olis mulle dj-hommissa hyötyä jos jostain löytyis halvalla. Siirtymäbiisejä muiden synth wave kappaleiden välissä esim. 3/5

Tää oli varsin hyvä vaikka kansi antoi olettaa jotain ihan muuta! 3/5

Tää poppiscountry on vähän vaikeeta mulle. Ei tää nyt aktiivisesti ärsyttänyt, mutta en mä oikeen lämmennyt. 2/5

Ihan jees countrya. Pitäs varmaan ymmärtää enemmän jotta ymmärtäsi enemmän. 3/5

Onhan tämä sitä parempaa ysäriä selkeesti. Hieno levy kertakaikkiaan! Osuu ja uppoo aika useaan tilanteeseen. 4/5

Hyllystä löytyy. Onhan tämä tällainen vokaalijatsin kiistaton klassikko, vaikka monien mielestä ei ookaan parasta Ladya esim äänen osalta. 4/5

Olihan tämä aika miellyttävää, ja toki iso osoitus bossa-aallon suuruudesta kuuskytluvul 3/5

Noh ei oikein iskenyt. Kasarin alun soundia ja tollasta aikaansa edellä olevaa postpunk menoa. Olisin ehkä kaivannut vaan parempia biisejä. 2/5

Olipahan aika hämmentävä ja kiinnostavakin. Erikoinen konsepti mutta en tiiä kestääkö kauheen montaa kuuntelua itsellä. 2/5

Tässähän on koko universumi samassa albumissa. Helkkarin hyvä! Pitää otteessaan kyllä vahvasti. 4/5

Hyvä, mutta ei tämä mikään Beach Boys ollut 3/5

Poditiivinen yllätys! Tässä oli enemmän jazzia ja funkkista kun osasin arvata! 3/5

Onhan tämä hieno artisti. Mulle ennalta vieras levy tosin. Tykkäsin. 4/5

Jäi aika taustalle mutta hyvällä tavalla. Pitää ottaa toinen kierros ja kuunnella kunnolla. 3/5

Ei ärsyttänyt aktiivisesti mutta ei noussut ostarien taustamusaa paremmaksi 2/5

Kasarisoundit ja tiukka postpunk drive. Tätä oon koittanut kuunnella aikaisemminkin, mutten oo oikeen päättänyt onks tää lintu vai kala. Sama edelleen. 3/5

Pehmeetä soundia, mutta aika taustalle jäi muutamaa viisua huolimatta. 2/5

Ei huono muttei kyllä oo mun lempparibändi. Kaipaan jotenkin jotain isompaa! 3/5

Hieno tiedostavan rapin klassikko josta ei puutu mitään! Tykkään tosi paljon kyseisestä levystä vaikka bändiltä ja aikalaisilta löytyy myös muita hienoja levyjä. 5/5

Ei tuota nimikkobiisiä oikein jaksa mutta suht ok levy. Mielummin kuuntelee ilman hittiä! : ) 3/5

Joo ihan jees protopunkkia, vaikka garagen puolelle kyllä vahvasti jää. 3/5

Kai tämä on teknisesti hyvä, mutta onhan tää aika luotaantyöntävä aiheiltaan. 2/5

No jaa onhan tämä tällainen siirtymä hevanderista valtavirran suuntaan. Ymmärrän miksi on listalla mutta eipä tää mikään kummonen juttu itselle enää ole. Pentuna kyllä tykkäsin enemmänkin. Omistan tästä vinyylinä jenkkiorkkiksen mikä taitaakin olla kokoelmani arvokkain levy. Sattumalta sain sen haltuuni. Vois vaikka myydä. Kai tän voi parin vuoden välein kuunnella, erityisesti nyt kun meen kesällä katsomaan Metallicaa... Koska en oo koskaan nähnyt ennen. 3/5

En nyt aivan saa otetta. Tällaista kevyttä puhaltelua. Menee taustalla. Kalliita sointuja. 3/5

Aivan vieras tuttavuus mulle. Tällaista takakenoista musaa. No härskimmät ja enemmän rokit biisit toimii mutta kyllä tää kokonaisuutenaa jää mulla aika vaisuksi. 2/5

Onhan tämä hippien metkuja, mutta ai että miten hyviä metkuja ne onkaan! Kestää aikaa ja aina jaksaa kuunnella. Helkkarin hieno! 5/5

Varsin tyylikäs! 4/5

On tämäkin ihan uskottava folkrock levy. Hyvä Niilo! 4/5

Saatana mikä renkutus toi avausraita, ei oikeen jaksanut. Muutenkin jätti kylmäksi. 2/5

Tää oli ihan jees poprock hommeli! Tiedän tältä bändiltä vaan uudemmat hitit joten tää oli ihan kiva kokonaisuus niiden vastapainoksi. 3/5

Vitun hipit! Ei vaan: todella tiukka studiolive jossa on kyllä todellista avaruus- ja jopa aavikkorockin henkeä! Hienosti rullaa vaikka psyke ei ookaan mun lemppareita. Jatkoon! 4/5

Ei paha! Aika jees kevyt folkkihommeli! Kyl tästä kolme pongoo saa. 3/5

Kyllä tällä on ihan paikka tässä maailmassa! Aika epätasainen levy biisien osalta, mutta hittiensä ja yleisen soundin suhteen varsin vankka ööö electro tai beat tai mikälie -levy tämä nyt onkaan. 4/5

Jotenkin olin ennakkoluuloinen mutta tämähän oli ihan jees, ellen jopa sanoisi että aika hyvä levy! Kokonaisuutena toimii hyvin puuhastelun taustalla, ja jokunen biisi saa jopa palaamaan. 3/5

Mun on todettava että oon tykännyt tästä levystä tosi paljon aina! Tää toimii dj-keikoilla ja tää toimii kotisohvalla. Soundit täyttää kaikki hyvän synapopin piirteet jonka lisäksi biisimateriaali on hyvää. Toki noi kaikkein hiteimmät biisit alkaa useamman toiston jälkeen kuulostamaan aika renkutuksilta, mutta eikös hyvä sunthpop oo sellasta korvamatoisaa renkutusta? Melkein haluaisin antaa vitosen mutta laitetaan nyt karvan verran alle. 4/5

Hitit on tutut karaokebiisit! Muutenhan tää on aika tasapaksu. Ei huono mutta tasapaksu. 3/5

Oon pitkään vältellyt tätä levyä kun tästä tuli aikoinaan sellainen ähky ja kyllästyminen. Varmaan siis 5 vuotta olin kuuntelematta ja olinkin ehdollistunut ajatukseen että muut Nirvanan levyt olis parempia. Nyt kuulosti taas jotenki ihan tosi raikkaalta! Pakko varmaan syödä sanat ja todeta että onhan tää nyt yksi parhaista rokkilevyistä tyyliin koskaan! 5/5

Siis äänihän on vitun kova. Ja Maggie May aika ässä biisi. En oo ehkä ottanyt kyseistä artistia aikaisemmin kovin vakavasti, mutta tää oli ihan solid levy. 3/5

Uusi tuttavuus mutta ihan ehtaa tavaraa! Hyvä meininki. Tulee sopivasti mieleen dela, tribe, roots jne. 4/5

Jännä kombo indiee ja garagee ja sit viel jotain etelärokkii. Ei tää nyt kuitenkaan kauheesti lähtenyt. 3/5

Onhan tämä ihan tällästä poppista soulia. Aika imelää kyllä. Ihan ok. 3/5

Mukiin menevää brittipoppia! Ei ollut tuttu mutta ihan hyviä koukkuja tässäkin. Kalpenee Oasikselle ja isommille aikalaisille 3/5

Mä en koskaan oo innostunut Musesta. Tää levy ei ollut poikkeus. Ei tämä ärsyttävä tai megahuono ollut mutta jotenkin köykänen. 2/5

Onhan tämä aika vekkuli. Biiseistä tosin mieleen jää vain tuo ikiklassikko Rock Lobster! Riittää kolmoseen. 3/5

Monipuolinen kielivalikoima ja periaatteessa ihan kivaa musaa. Valitettavasti tää on mulle vähän liian sellasta nuotiomusaa joka ei oikeen tartu. Varmaan tällä on paikkansa tällä listalla, muttei välttämättä mun levyhyllyssä. 2/5

Ai että miten hienoa ja rikasta hooceeta! 4/5

Tää oli vähän tällänen sekasotku. Välillä aika nasta ja välillä tosi rasittava. Ekalla kuuntelulla en saanut oikein muodostettua mielipidettä joten lykätään nyt kolmoseen ja katotaan nouseeko vai laskeeko uusilla kuunteluilla. 3/5

Tää on hieno! Megahittien lisäksi tällä levyllä noi tuntemattomammat styget on kanssa ihan soulin aatelia. Hyvä Steve! 4/5

Olkoonkin rap-opera, mutta mulle tää ei iske musiikillisesti. Ei kyl siis yhtään. Tää on jopa aika ärsyttävä. 1/5

Tää on kyllä yks mun lempparilevyistä! Hieno levy joka outoa kyllä on kestänyt mun mielestä paremmin aikaa kun aikalaisensa 5/5

Taustalla toimi mutta jäi taustamusaksi 2/5

Ei. Bee Geesiltä pitää kuunnella discoa. Ei tätä! 2/5

Tämähän oli kerrassaan viehettävä levy! Todellakin kuuntelen uudelleen. Jotenkin tosi sillai symppis. 4/5

Niin tämähän oli tämä joka on julkaistu eri nimellä euroopassa kun jenkeissä. Hyvä platta. Rokkaa. 4/5

Jotenkin tällainenkin on alkanut minuun uppoamaan. En jaksanut sanoja sen kummemmin kuunnella mutta taustalla meni oikeinen kivasti. 3/5

Täkkäsin yllättävän paljon! Jotenkin tällänen rokimpi tom jones 4/5

Kolmosen ansaitsee. Vähän kahden markan melvins, mutta parani loppua kohden! 3/5

Parempi kun muistin! Hyvää ysärii! 4/5

Eipä tämä nyt niin ihmeellinen ollut. Hyvää perus Costelloa 3/5

Megahitillä on paikkansa, mutta muutoin vähän löysä levy. Mielestäni yhtyeellä on parempiakin levyjä. 2/5

Tämähän oli aivan sellaista mikä mulle tippuu! Osa stygeistä toki jäänyt vähän ajasta mutta minkäs teet. 4/5

Tämähän on tällaista ei-taiteellista Kate Bushia. Ihan hyvää pop-musiikkia! 3/5

Hittilevy! Ei ollenkaan hullumpi. 3/5

Tämähän oli varsin hyvä vaikken superkokoonpanojen suurin ystävä olekaan. 4/5

Olishan se tyhmää väittää että nää Henkan levyt olis mitään muuta kun mainioita. Tää on itsellä jäänyt vähimmille kuunteluille vaikka hyllyssä onkin. 4/5

Tämä on jo näitä vähemmän poppeja levyjä. Aivan mainiota musiikkia kaiken kaikkiaan. 4/5

Onhan tää hieno aloitus sarjalle, vaikke leppari LZ ole. Dazed on mainio. 3/5

Ajattelin että hei jotain kiinnostavaa, mutta jotenkin sit lässähti 2/5

VITTU VENOOOOOOM!!! Tuntus tosi oudolta antaa tälle viisi pistettä kun onhan tää nyt siis ihan hirveen kuulosta kolinaa ja muminaa, mutta onhan tässä se fiilis! Kyllä mä ymmärrän sen että tää yks levy on toiminut innoittajana koko bläkyn genrelle. 4/5

Mikä hengen köyhyys saa ihmisen kuuntelemaan tällaista 2/5

Tää oli parempi kun kuvittelin, mutta ei sellainen mihin rakastuisin. Erikoistyyppi. 3/5

Jeejee vitun hyvä on! Sopivan mittainen ja pitää otteessaan mainiosti! Legendaarinen kansi. Olis femma jos bändin aikaisemmat seiskat ei olis vielä kovempia! 4/5

Ehtaa sikstaridylania. Vaikken välitä kauheesti näistä livelevyistä oli tää parempi kun ajattelin. Hauska kokonaisuus kun jakautuu kahteen erilaiseen puoleen. 3/5

Tää ihan toimi! 3/5

Ei tämä kasaricountry kyllä edelleenkään nappaa! 2/5

Terävin puraisu jäi uupumaan. Tai no en oikeen saanut otetta. 2/5

Tulipahan tämakin kuunneltua nyt kokonaan. Ihan ok levy, mutta tän bändin maailmaasyleilevyys ei oikein enää jaksa innostaa 3/5

Tää oli parempi kun muistelin. Kivan pehmeä 3/5

Tää on tätä ihan jees osastoa myös! Taustalla menee mutta en rakastunut. 3/5

En olisi kyllä uskonut että diggailen näin uutta reggaeta, mutta niin se vaan tipahti aika kivasti! 3/5

On vahva levy! Tosi kiinnostavaa mihin homma etenee tästä kun tämä ambient-trilogia on saatu loppuun. Tää ilmestyi jotenkin yllättäen aikoinaan ja ostin tän kuulematta yhtään biisiä vinyylinä. 4/5

Kirpparien levyhyllyiltä tuttu. Ihan hieno soundi! 3/5

Hieman turhan imelää tämä. Jotain hyviä ysärisoundeja, mutta aika tasapaksu. 2/5

Tää on tiukka bluesrock platta! Toimii meikälle. Löytyy urkuja ja clapaa ja muuta jeejee! 4/5

Onhan tämä tällainen humoristinen räppiklassikko. Ei tämä listan kärkeen mene mutta ihan hauska. 3/5

Täähän on paljon väkevämpi kun muistin! Ihan helkkarin hyvä! 5/5

Parempi kun muistelin! Mukiin menevää peruselementeistä koostuvaa poppirokkii 3/5

Noo kyllähän tämän kuuntelee mutta eipä se paljoa herättänyt 2/5

Onhan tämä ihan hyvä! Seuraava tietysti hittiensä puolesta vielä ns isompi levy 3/5

Tää on pimee ja raju, mutta vähän jotenkin ohut. 3/5

Voimapoppia valtavilla palkeilla. Jylhää on! 3/5

Hyvä hyvä! 4/5

Maaimmanluokan pop-musiikkia. Vähän liian nostalgista. 3/5

Tylsäksi jäi. 2/5

Ei häirinnyt muttei kyllä kaapannut mukansakaan 2/5

Jotenkin leipoisaa! Mulle toimii! 3/5

On muuten aika hieno levy! Leikkisä ja samaan aikaan manaava, just sitä mitä vois näiltä heeboilta odottaa. 5/5

Muistelin että tää on ihan hippikamaa mutta tykkäsin kyllä tosi paljon! Tadapainoiseksi ehkä kuvailisin tätä 4/5

Onhan tämä hyvää tykittelyä! Tosin kokoelmamainen länkkäreille tehty pläjäys. 3/5

Tasapainoinen brittirockplatta! 4/5

Mainiota pyöräilymusaa! 4/5

Klassikko. Hittilevy. 4/5

Olipas englantilaista. Housemartins tuli mielen. Ihan jees! 3/5

Aika vihainen mutta toki ei lyriikat oikein kestä aikaa! 3/5

Tämähän oli aika nasta! Agressiivisuutta ja herkkyyttä sopivassa paketissa. 4/5

Venekunta arvioi klassikon 3/5

Solid 3 pistettä mutta viimeisen biisin sekoilu laskee arvisanan nelosesta. Vähän kuin Beatles mutta ilkeämpi. 3/5

Ei ihan lähtenyt! Sanat olis voinut kuunnella kai paremmin. 2/5

Alusta loppuun solid! Miehistön arvio pyöristyy 4-5 arvoissa neloseen. 4/5

Tämä oli solid 3,5 joten pyöristyy neljään! Hyvää syntikkamaalailua! 4/5

Parempaa countrya! 3/5

Oikein menevää garagepoppia/rokkia! Ei tämä perusteellisesti ole sen erikoisempaa kun muukaan saman genren musa, mutta hyvin toteutettua matskua! 3/5

The Bestlesin ”maybe baby” -osaston levyt on kyl aika nopeesti kuultu tekstien osamta. Tämä toki parhainmistoa näistä ekoista. Hittejä täynnä toki tämäkin. Hyvää poprokkii mutta ei nyt ehkä ihan vertaudu neloseen asti. 3/5

Hippien metkuja. Ei kolissut oikein. 2/5

Ihan pätevää ambienttia. Kaipaan toki vähän selkeempää sykettä. 3/5

Tätä en aikaisemmin ollutkaan kuullut! Vähemmän hittipainotteinen mutta kivasti toimi. 4/5

Virkistävää kuunnella tällaista afroakin! Hyvin toimi ja meni jalan alle. Ehkä tuon ajan soudit vähän oli miinuksena mutta ehta nelonen minulta 4/5

Tykkäsin enemmän kun monista sy levyistä. Oikein oikein hyvä! 4/5

En koskaan oo pitänyt juuri tätä bändin parhaana vaikka tätä soudia diggailenkin. Vahva 3, lähellä nelosta! 3/5

Survivalin jälkeen paras bob! 4/5

Ihan hyvä poppislevy. Vähän ehkä turhan isoa makuuni tällä saralla. Kaipaisin ehkä jotain sellaista nyrjähtäneisyyttä, mutta ihan solid. 3/5

En ollutkaan kuullut tätä Beastie Boysia ennen. Kyllähän tämänkin parissa ihan viihtyi! 3/5

Suomi mainittu! Siis hieno bändi mutta ei tämä nyt näiden paras levy ole??? 4/5

Lepposaa pappajazzia! Kyllä Ellington kelpaa! 4/5

Todella kova levy! En muistanutkaan näin hyväksi. Kunnon brittien ekaa aaltoa koko levy! 4/5

Joo-o vähän haastavaahan tätä on kuunnella ja DJ:n näkökulmsta tähän ongelmaan törmää usein. MJ:n tuotannosta oon itse soittanut vanhaa Jackson 5:a, ajalta jolloin M oli lapsi eikä kiinnostunut lapsista. Tämän toteamisen jälkeen itse levyyn. Onhan tää ihan järkyttävän hyvin tuotettu ja toteutettu pop-eepos. Varmaan olis vitosen arvoinen jos ei olis tätä viimeaikaista tietoa mielessä artistista. 3/5

Tää on kyllä hyvä pläjäys! Sopivasti vähän kaiken rajalla! 4/5

Tää on kyllä hieno levy. Aika synkkä, mutta ehkä tätä kannattaakin lähestyä sellaisena fiilistely ja synkistelylevy. 4/5

Tämähän oli mainio tällainen kröhm neo-bossanovalevy! 4/5

Onhan tämä hieno bändi. En sitten tiedä eroaako tämä levy jotenkin suuresti. Hienoa musiikkia kertakaikkiaan. 4/5

Aika kädenlämpöinen konelevy. Ei oikein lähde 2/5

Klassikkomatskuu! Ihan hyvin putoo. 3/5

Tälläset supergroupit on vähän outoja, mutta kai tää menee positiivisen puolelle. 3/5

Zapppappapapaaaaa! Onhan tämä sellaista vekkulia musaa. Hyvälle mielelle tulee ja homma toimii! 4/5

Vähän tasapaksu ja kiusallisen Alanis Morriseten kaltainen 2/5

Kyllä tää on tiukka garagerokkilevy! Tykkään kovasti bändistä ja tää on hyvä pläjäys. 4/5

Tää on yllättävän kova folkrockalbumi! Mahtavan outo kansi myös. Pitää otteessaan aika nastasti. 4/5

En ehkä aivan päässyt tähän sisään. Muutaman viisun olin kuullut aikaisemmin. Oon ehkä enemmän ysäriräpin ystävä niin tää yleisesti vaatii totuttelua. 3/5

Viehettävä levy! Jotenkin hyvässä balanssissa sellainen keveys ja sitten sellainen eteenpäinenevä fiilis. 4/5

Aluksi vaikutti hyvältä mutta sitten taso hieman lässähti 2/5

Tämähän on valloittava. Samasta laarista ammennetaan kun Massive Attack ja Moby 5/5

Huippuhyvä räppiplatta! Hieno debyytti. 4/5

Mainio levy kerrassaan! Rouhea 4/5

Kaunis kansi ja ihan kaunis levy. Ostin tän joskus kirpparilta. Toivoisin lisää tempoa! 3/5

Hyvä kokonaisuus ja taattua Cavea. Ei kuitenkaan oma suosikkini ja siksi vaan kolmonen 3/5

Tää oli aika poppista verrattuna progeaikoihin. Kyllä tää silti mulle toimi! 3/5

Onhan tämä aikamoinen voimapoppiklassikko! 4/5

Kyllä tämä on upea. Harvoin vaan päätyy levylautaselle kun aikoinaan tuli kuunneltua niin roimasti. 5/5

Levy on hyvä, eikä siitä ole valittamista, mutta tuntuu kiusalliselta kuunnella generaattorista levyjä jotka on täynnä covereita. Tässähän ei taida olla yhtään rollarien omaa biisiä vielä. Mut joo mikäs siin kuunnella ku britit rokkailee jenkkibiisejä, mutta kyl tää esim Sticky Fingersille kalpenee niin että heilahtaa. 3/5

Mainio levy! Erittäin hyvää poprokkia. My Aim is True on biisien osalta lähempänä meikän herttaa, mutta ei tää kauas jää. Annetaan nyt neljä tähtee. 4/5

Mainio levy! Hyvin sopi maanantain aamufiiliksiin. 4/5

Vähän tasapaksuksi jäi 3/5

Tää on jäänyt multa kuuntelematta vaikka aikalailla muu aikakauden punkit onkin tsekattu. Ihan mukiin menevä pläjäys, mutta ei ehkä eroa kamalasti muista seisarin lopun levyistä paljoakaan. Vaatii ehkä uudemman kuuntelun. 3/5

Ei huono! Tykkään tästä lo-fi -tyylistä! 3/5

Tämähän on mestarillinen aikansa popfolk pläjäys! Toimittaa joka kerta herkkyydellään 5/5

Tähän on ehtinyt jo kyllästyä aika pahasti. 2/5

En oikein ymmärrä mikä tässä levyssä on poikkeuksellista 2/5

Tämä on kerrassaan hyvä levy, ja sopivan erillainen verratta S&G-osastoon. Reggaefiiliksetkään ei oikein haittaa mua. Tekisi mieli antaa febonen mutta ei tää ihan sinne riitä. Mitä vitosesta uupuu? Ehkä joku megaluokan klassikkobiisi vielä, en oo varma! 4/5

Onpas siitä aikaa kun olen tämän kuunnellut. Ilmeiset hitit ei enää jaksa purasta mutta esim, Bullet the blue sky nappas otteen. Maailmaasyleilevyys ei ehkä oo tällä hetkellä niin pop mutta onhan levy hyvä. 4/5

Epäkiinnostava ja epätasainen. Varmaan se on ollut pointtinakin että on monenlaista mutta mulle tää jäi kyl tylsäksi. Kirppareilla tätä näkee usein. 2/5